Bonvena atako al dogmoj

Sikosek: Esperanto sen mitoj (1-a eldono) Multaj ne ŝatos ĉi tiun libron. Pleje ĝin malŝatos tiuj, kiuj tre bezonas ĝin, kaj ili bedaŭrinde estas multaj. En sia kompetente verkita volumo kun bela eksteraĵo kaj flua lingvaĵo Ziko Sikosek atakas laŭvice ĉiujn sanktaĵojn de nia movado, ekde la fantaziaj taksoj pri milionoj da esperantistoj ĝis la…Fortsätt läsaBonvena atako al dogmoj

Eĉ el sub la tero aperas la vero

Trompi estas ne nur malbele kaj malmorale, sed kutime ankaŭ simple malutile. Precipe en publika informado la plej grava principo devas esti ĉiam rakonti la veron, nur la veron, kaj laŭeble eĉ la tutan veron. Sed por tion fari, necesas unue koni la veron. Tamen ni ofte trompas nin mem, kaj se ni trompos sufiĉe…Fortsätt läsaEĉ el sub la tero aperas la vero

Ŝakoj japana kaj tutmonda

Ŝakaj pozicioj – volumo 1 La enhavo de ”Ŝakaj pozicioj” konsistas el artikoletoj de la islanda grandmajstro Margeir Pétursson, aperintaj en la ĵurnalo Morgunblaðið kaj tradukitaj de Pétur Yngvi Gunnlaugsson. La tekstetoj pri diversaj interesaj partioj estas aranĝitaj laŭ la ludlandoj, kaj la plej strangaj lingvaj fuŝoj de la libro aperas en la landonomoj: ”Letonujo”…Fortsätt läsaŜakoj japana kaj tutmonda

Pikniko de eksterteranoj

Arkadij Strugackij, Boris Strugackij: Pikniko ĉe vojrando. La fratoj Arkadij kaj Boris Strugackij estas la internacie plej konataj sovetiaj sciencfikciaj aŭtoroj, kaj en eksa Sovetio ĉiam novaj generacioj de legantoj malkovras la ravon de iliaj romanoj. Multaj el la verkoj de la fratoj Strugackij estas aparte popularaj inter gejunuloj, kiuj verŝajne ofte legas ilin kiel…Fortsätt läsaPikniko de eksterteranoj

Familioj konkretaj kaj figuraj

Internacia familio – utopio aŭ realaĵo? Multkulturaj familioj de nuntempa Eŭropo En 1994 okazis en Graz (Aŭstrio) kadre de la Internacia Jaro de Familio simpozio pri la temo ”Internacia familio – utopio aŭ realaĵo?”. La temon daŭrigis pasintjare pli science seminario pri ”Multkulturaj familioj de nuntempa Eŭropo” en la Bratislava Internacia Centro por Familiaj studoj.…Fortsätt läsaFamilioj konkretaj kaj figuraj

Farliga kosmopoliter

Medborgarrörelser och föreningsverksamhet är inte något man i första hand förknippar med sovjetsamhället. All fri medborgarverksamhet i Sovjetunionen ströps i början av 1930-talet, och givetvis var grupper med kontakter i utlandet speciellt suspekta i Stalins “socialism i ett land”. På 1920-talet fanns det dock fortfarande en rik flora av olika rörelser i Sovjet, en stor…Fortsätt läsaFarliga kosmopoliter

Oma kieli tärkeä Färsaarillakin

VAASA (KU) Suomalaiset ovat Hanus Andreassenin mielestä samannäköisiä kuin färsaarelaiset. Kun asukkaita Färsaarilla lisäksi on vain nelisenkymmentä tuhatta, Pohjola-Nordenin kutsuma Andreassen tapasi Pohjanmaata kiertäessään tämän tästäkin tutunnäköisiä tyyppejä, joista kukaan ei kuitenkaan ymmärrä fäärin kieltä. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta yritti viime viikolla kiinnittää huomiota kansallisten kielten ja kulttuurien asemaan. Ylioppilaskunnan mielestä kansainvälistymisen mukanaan tuoma vieraiden kielten…Fortsätt läsaOma kieli tärkeä Färsaarillakin

Operaatio pelastautukoon ken voi

Nyt taas Stalinia tarvittaisiin. Kun gruusialainen viiksiniekka pisti Tshetshenian koko isänmaanpettureiksi havaitun väestön junavaunuihin ja muutaman kymmenen vuoden jäähylle Siperiaan vuorokaudessa, ei Jeltsin onnistu nitistämään edes sataa terroristia panttivankeineen. Virallista versiota Pervomaiskojen tapahtumista tuskin uskoo presidentti itsekään. Ja jos uskoo, herra meitä varjelkoon. Sen mukaan nimittäin tshetsheeniterroristit olivat etukäteen suunnitelleet linnoittautuvansa Pervomaiskojen kylään ja ottavansa…Fortsätt läsaOperaatio pelastautukoon ken voi

Asuuko ulkomaillakin ihmisiä?

Mitä kauemmin Venäjältä on poissa, sitä vieraammalta, vaarallisemmalta ja samalla kaukaisemmalta itäinen naapurimaa alkaa tuntua. Suomen televisio paasaa mafiasta, Zhirinovskista ja köyhyydestä, eikä Venäjän television paperinmakuisista uutisistakaan saa kovin elävää kuvaa siitä, miten Venäjällä nykyään eletään. Kun en ollut käynyt Moskovassa pariin vuoteen, luulin tulevani vieraaseen, vaaralliseen kaupunkiin, jossa kaikki on muuttunut sitten viime näkemän.…Fortsätt läsaAsuuko ulkomaillakin ihmisiä?

Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Tietoa levitetään provinssiin MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin. Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään…Fortsätt läsaSuomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Romanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Oma kieli tuo itsevarmuutta ALAJÄRVI(KU) Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.…Fortsätt läsaRomanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Sarajevolainen Tampereen esperantokongressissa

Pakolaisen elämä olisi katkeraa TAMPERE (KU) Tampereelle henkensä kaupalla Sarajevosta matkustanut Bosnian esperantoliiton sihteeri Sefik Rizvanovic ei halua liioitella taipaleen riskejä – Sarajevoon jääminen olisi ollut vaarallisempaa. Silti Rizvanovic ei epäröi paluutaan Sarajevoon. Rizvanovic on KU:n lukijoille tutun Senad Colicin läheinen ystävä, ja alun alkaen molempien oli määrä osallistua Tampereen esperantokongressiin. Colic ei kuitenkaan halunnut…Fortsätt läsaSarajevolainen Tampereen esperantokongressissa