Fascistit vainosivat Vaasassa

Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle VAASA (KU) Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle. Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta…Fortsätt läsaFascistit vainosivat Vaasassa

Poika tuli

Venäjällä on jälleen menossa jokasyksyinen vallankaappaus – Tshetsheniassa ammutaan ja Jeltsin ryyppää datshallaan. Mutta tällä kertaa ei jaksa kiinnostaa. Maailma on täynnä kurjuutta, Väyrynen istuu Strasbourgissa, Kokkolassa toistasataa jäi maanantaina työttömäksi. Toimittajaa pitäisi kiinnostaa. Ensimmäisen lapsen syntymä on kuitenkin sen sortin vallankumous, että siinä ei enää pelkkä sissisota tai Väyrynen riitä hätkäyttämään. Kun kaveri vielä…Fortsätt läsaPoika tuli

Solženitsyn vihdoin valkokankaalla

Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen VAASA (KU) Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita. Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen…Fortsätt läsaSolženitsyn vihdoin valkokankaalla

Alahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa

Kieliraja on ollut ylittämätön VAASA (KU) Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva – suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana. Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen…Fortsätt läsaAlahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa

Tietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria

Lukijakin on toimittaja Tietoverkoista puhutaan paljon, mutta varsin harva tietää, mitä ne ovat ja mitä niillä tekee. Toistaiseksi useimmat käyttäjät ovat tietokonealan harrastajia tai ammattilaisia, mutta verkot ovat muuttumassa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Jo nyt tavallinen mattimeikäläinenkin voi lähettää sähköpostia puolueensa kansanedustajille tai käyttää kirjastojen atk-järjestelmiä kotoaan käsin. VAASA (KU) Tietoverkkoja Vaasan yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki on…Fortsätt läsaTietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria

Žirinovski puhuu joukoille

Kuvassa Vladimir Žirinovski kiihottaa kansanjoukkoja historiallisen museon portailla Kremlin tuntumassa. Maaliskuussa 1992 Neuvostoliitto oli kaatunut ja Vladimir Žirinovski nousussa. Näin kirjoitin silloin Kansan Uutisten viikkolehdessä. Žirinovski puhui niin hölmöjä että oli vaikea edes väittää vastaan, kun ei tiennyt provosoiko hän vai oliko tosissaan. KU-MOSKOVA KALLE KNIIVILÄ Vladimir Zhirinovskin “liberaalidemokraattisen” puolueen päämaja sijaitsee Moskovan keskustassa, puutarhakehän…Fortsätt läsaŽirinovski puhuu joukoille

Lenin-sedän Rolls-Royce

Maaliskuu 1992 MOSKOVA KU-KALLE KNIIVILÄ Joka sunnuntai puolilta päivin kunnon kommunistit ja muut isänmaanystävät keräävät lippunsa ja banderollinsa ja kokoontuvat Leninin keskusmuseon eteen, Maneesinaukion ja Punaisen torin tuntumaan. Museon eteen syntyy muutamaksi tunniksi varsinainen keskustelukerho, ja saatetaanpa perusteluksi välillä tarvita kättä pidempääkin.Fortsätt läsaLenin-sedän Rolls-Royce

Ekspress-kafe

KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA Dzerzhinskin aukion laidalla, harmaan laatikkomaisen talon nurkalla, on jo vuosia ollut kyltti, jossa lukee venäjäksi Ekspress-kafe. Kuppilasta on vain kivenheitto KGB:n päämajaan, vaikkakin kivet on ollut paras jättää heittelemättä – aukiota valvoivat yötä päivää televisiokamerat niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, ja tuskinpa niitä nytkään on kytketty pois.Fortsätt läsaEkspress-kafe

Kaupallisuus saavuttaa Moskovan kaupat

Tammikuu 1992 – hintasäännöstelyä oli juuri lievennetty. KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA “Kaupallinen kauppa” kuulostaa lähes yhtä kummalliselta kuin talomainen talo. Silti jokainen tavallisessa neuvostoliittolaisessa kaupassa kerrankin käynyt tietää, mitä tarkoittaa ei-kaupallinen kauppa – puolen tunnin jonoa kassalle ja toista vastaavaa tiskille, ruokatuntia, joka alkaa juuri kun itse on pääsemässä suorittamaan ostostaan, ja nyrpeänaamaisia tai pahimmassa tapauksessa…Fortsätt läsaKaupallisuus saavuttaa Moskovan kaupat

Kolmiliitto keskeyttää sirpaloitumisen?

Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa 10.12.1991. Toimitukselle lähettämässäni kommentissa kirjoitin: “Saattaa muuten olla, että Gorba eroaakin jo tänään.” Ei eronnut, vaan sinnitteli vielä jonkun viikon. Samana päivänä ilmestyi myös toinen juttu otsikolla Slaavit kolmiliittoon – NL lakkautettiin. KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA Ukrainan julistauduttua itsenäiseksi Neuvostoliiton hajoamisprosessi ylitti rajan, jonka takaa ei enää ole paluuta. Neuvostoliitto lakkasi…Fortsätt läsaKolmiliitto keskeyttää sirpaloitumisen?

Slaavit kolmiliittoon – NL lakkautettiin

Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa tiistaina 10.12.1991. Sopimys Itsenäisten Valtioiden Yhteisön IVY:n perustamisesta oli allekirjoitettu kaksi päivää aikaisemmin, sunnuntaina 8.12. Maanantaisin Kansan Uutiset ei ilmestynyt. IVY:n suomenkielisestä nimestä ei tuolloin vielä ollut tietoa, ja alkuvaiheissa tuntui siltä, että IVY:llä voisi olla muutakin merkitystä kuin se, että sen perustaminen merkitsi Neuvostoliiton muodollista lakkauttamista. KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA…Fortsätt läsaSlaavit kolmiliittoon – NL lakkautettiin

Dudajev uhkailee Venäjää 1991

Svenska Marraskuu 1991 Tshetshenian kenraali Dudajev: “Voimme pysäyttää koko maan lentoliikenteen” KU-TBILISI-GROZNYI KALLE KNIIVILÄ Pienen Tshetsheeni-Ingushian johtoon noussutta kenraali Dzhohar Dudajevia tasavallan mahdollinen joutuminen kauppasaartoon ei huoleta. Dudajev uhkaapäinvastoin Venäjää kauppasaarrolla, joka hänen mukaansa olisi Venäjälle paljon kohtalokkaampi kuin Tshetsheeni-Ingushialle. Tshetsheeni-Ingushian pääkaupungin kaduilla Kalashnikov-rynnäkkökivääreitä kannetaan avoimesti,ja ministerineuvoston edessä tallustelevalla kansalliskaartin upseerilla on vyössään perinteisen koristeellinen…Fortsätt läsaDudajev uhkailee Venäjää 1991