Aurinko paistaa jälleen Moskovassa. Sade lakkasi keskiviikkona iltapäivällä kuin taikaiskusta samoihin aikoihin kun vallan kaapanneen “poikkeustilakomitean” jäsenten ilmoitettiin pakenevan Vnukovon lentokentälle.Fortsätt läsaMoskovalaiset kaappauksesta: ”Kuin pahaa unta”
Kategori: Suomeksi
NL:n byrokratia elää ja voi hyvin (kesä 1991) Pumaska ja propuska ovat suomalaisellekin tuttuja sanoja, eikä tsaarin ajoilta perittyä byrokratian leiviskää suinkaan ole haudattu maahan meilläkään. Toisen maailmansodan jälkeen paperisodan jaloja perinteitä on jonkinmoisella menestyksellä pyritty levittämään myös Itä-Euroopan maihin, joissa kokemusta tosin lienee ollut jonkin verran omastakin takaa.Fortsätt läsaPumaskoita joka lähtöön
Neuvostoliiton viimeisen vapun iskulauseena oli “Yhtenäisyydessä voimamme”. Siitä puhe mistä puute. Muutama viikko oli mennyt siitä kun aloitin Kansan Uutisten Moskovan-kirjeenvaihtajana. Näin kirjoitin vuoden 1991 vapusta Kansan Uutisissa. MOSKOVA KU – KALLE KNIIVILÄ Vappu sujui Moskovassa kriittisemmissä merkeissä kuin koskaan sitten lokakuun vallankumouksen. Viime vuonna presidentti Gorbatšov tosin buuattiin pois kunniapaikaltaan Leninin mausoleumin parvekkeelta,mutta siihen…Fortsätt läsaMoskovan vappu 1991
“Radio M – vapaa radio vapaille ihmisille! Kello on seitsemän ja Eho Moskvy aloittaa lähetyksensä. Lämpötila on Moskovassa neljä astetta ja sää on pilvinen ja sateinen. Ilmatieteen laitos ennustaa valitettavasti huonon sään jatkuvan koko viikon. Aamulähetyksessä uutiset joka kahdeskymmenes minuutti. Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatshov palaa lähipäivinä Japanin-vierailultaan, joten voimme hengähtää helpotuksesta – mitään ei tapahtunut…Fortsätt läsaMainosradiota Moskovassa – glasnost elää!
Wilhelm Agrellin haastattelu ilmestyi 19.10.1990. Suomen hallitus oli 21.9.1990 päättänyt, että Pariisin rauhansopimuksen sotilaalliset artiklat ovat muuttuneessa kansainvälisessä tilanteessa ja menettäneet merkityksensä ydinaseita koskevaa kieltoa lukuun ottamatta. Tämä uustulkinta mainitaan jutussa. Agrell pyysi tekstin nähtäväkseen ennen kuin se meni painoon ja oli näkemäänsä tyytyväinen. Itse hän ei kai kovin paljon suomea osaa, mutta hänen vaimonsa…Fortsätt läsaYYA:n uustulkinta yllätti Ruotsin
Emigrantti palasi Pietariin KGB:n lähettämät murhaajat ja kirjapainosta löydetyt pommitkaan eivät saaneet emigranttivenäläisiä vaikenemaan kylmän sodan aikana. Nyt kaikki on muuttunut, eikä ilmapalloja enää tarvita kirjallisuuden lähettämiseen. Pietarilaista syntyperää oleva emigranttijohtajakin voi jo saada viisumin kotikaupunkiinsa. Lokakuun vallankumouksen ja sitä seuranneen kansalaissodan aikana nykyisen Neuvostoliiton alueelta pakeni ulkomaille puolitoista miljoonaa ihmistä, joista suuri osa luonnollisesti…Fortsätt läsaTerroristijohtaja sai viisumin kotikaupunkiinsa
På svenska: Ett vardagsäventyr i Leningrad Yhtäkkiä viinakaupan eteen ajaa kaksi pientä umpikuormuria. Tässä Vasilinsaaren Ensimmäisellä linjalla nököttävässä kellarikaupassa on harvoin mitään myytävää, tai itse asiassa ei kovin harvoin mutta vain hetken aikaa kerrallaan. Nytkin lukitut huterannäköiset kuorma-autot viinakaupan edessä herättävät heti ohikulkijoiden toiveet, ja väkijoukko alkaa kokoontua. Kauppa on tavalliseen tapaan kiinni ja ikkunassa…Fortsätt läsaArkinen seikkailu Leningradissa
Kalle Kniivilä Leningrad -Minulla on palestiinalaisia ystäviä, joiden mielestä on hyvä että Israel rakentaa hotelleja ja matkailukeskuksia miehitetyille alueille. Alkeellisissa oloissa elävät palestiinalaiset saavat työtä ja heidän elintasonsa paranee. Näin puhuu vilkas ja loistavasilmäinen Junis. Sitä, että ennen omavaraiset palestiinalaiskylät joutuvat nykyisin ostamaan juomavetensäkin miehittäjien kibbutseilta jotka ovat tyhjentäneet lähteet porakaivoillaan hän ei mainitse. Ehkä…Fortsätt läsaIsrael houkuttelee Neuvostoliiton juutalaisia
Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa vielä neuvostoaikana, toukokuussa 1990. Jutussa haastateltuun alun perin petroskoilaiseen “Petteriin” tutustuin opiskellessani Leningradissa 1989-90. Kuvassa “Petteri” on oikealla, vasemmalla minä sekä opiskelukaverini Ari Tabell. Sittemmin “Petteri” siirtyi Suomen puolelle. Suomen kieli on Leningradissa kovassa kurssissa inkeriläisten keskuudessa. Inkerin liiiton järjestämillä kurssilla käy lähes sata oppilasta. Periaatteessa kaikki ovat inkeriläisiä, mutta…Fortsätt läsaInkeriläiset lähdössä Suomeen
Tämä on toinen Kansan Uutisissa julkaistu juttuni Bakusta, ja selvästi parempi kuin ensimmäinen. Tietysti tapahtumiakin oli enemmän raportoitavaksi. Kronologia vähän heittää muutamassa kohdassa, mutta olen ainakin itse kulkenut kaupungilla, jutussa on paljon puhuvia yksityiskohtia ja joku lähdekin mainitaan. Lauantaiyön laukaustenvaihtoon 20.1.1990 heräsin tuttavani luona kerrostalossa Bakun laitamilla. Valojuovaluoteja lenteli kattojen yllä, ja ensin kurkimme ikkunoista…Fortsätt läsaKun armeija tuli Bakuun
Tämä on ensimmäisiä Kansan Uutisissa julkaistuja juttujani, ja se näkyy. Teksti on hieman sekava, alussa kerrotaan että torstaina kaduilla ei ollut miliisejä, myöhemmin voi lukea miten miliisit olivat varustautuneet keskiviikkona, mutta päivän vaihtuminen käy jotenkin huomaamattomasti. Lähteitä en myöskään juuri mainitse – tosin osittain siksi, että halusin suojella tuttujani joiden vieraana olin. Tekstin sanelin Kansan…Fortsätt läsaTunnelma Bakussa uhkaava
Neuvosto-Karjalan joulukuun 13. päivän numeron etusivu yllättää. Lähes neljänneksen sivusta vie valokuvalla varustettu uutinen otsikolla “Ydinvoimalanvastainen mielenosoitus Petroskoissa”. Juttu kertoo myönteiseen sävyyn 10. joulukuuta järjestetystä mielenosoituksesta, johon osallistui yli tuhat petroskoilaista. Mielenosoituksen järjestäjinä toimivat Petroskoin yliopiston vihreät. Tapaan jutun kirjoittajan lehden ilmestymispäivänä petroskoilaisen tuttuni kotona. Armas Mashin osoittautuu hiukan yli kaksikymmenvuotiaaksi, suomalaisesta häntä ei erota…Fortsätt läsaGlasnostia Neuvosto-Karjalassa