Hienompia kieliä – ja huonompia

Svenska: Fina språk och mindre fina Esperanto: Lingvoj prestiĝaj kaj malprestiĝaj Kielien osaaminen on usein hienoa, mutta ei ihan aina. Ruotsalainen joka on oppinut vaikkapa arabiaa aikuisiällä saa kuulla ihailevia kommentteja. Ollenkaan yhtä hienoa ei sen sijaan ole, jos joku on aikuisiällä oppinut ruotsia, ja puhuu arabiaa äidinkielenään. Sen vähemmän hienon kielen nimi voi olla…Fortsätt läsaHienompia kieliä – ja huonompia

Ruotsinsuomalaista kulttuuria etsimässä

Mitähän se ruotsinsuomalainen kulttuuri oikein mahtaa olla? Kyselin kimppakyydissä ruotsalaiselta työkaverilta, ja hän arveli, että ainakin siihen tuntuu kuuluvan sauna, kun minä kerran pari kertaa viikossa kehun että tänään on taas sitten saunailta. Puukoista ja viinasta ei kai kohteliaisuttaan maininnut. Sama kaveri on muuten ihan omin päin opetellut sanomaan “Missä sijaitsee lähin nakkikioski?”, suomalainen opiskelijakaveri…Fortsätt läsaRuotsinsuomalaista kulttuuria etsimässä

Vadelmaveneellä sinne missä meitä ei ole

Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen oli pakko ostaa. Kirja kuulosti hauskalta, ja vaikutti siltä, että se voisi koskettaa ruotsinsuomalaista. Kirjan luettuani voin todeta, että se olisi voinut olla paremminkin kirjoitettu, mutta toki se ajatuksia herätti. Kai yksi ja toinen silloin tällöin kaipaa jonnekin muualle kuin sinne missä on. Ja muistuipa mieleen, että tunnen yhden ihan oikeankin suomalaisen,…Fortsätt läsaVadelmaveneellä sinne missä meitä ei ole

Pitsaa ja muuta perinneruokaa

On se kumma kun vanhoja ruotsalaisia perinteitä ei enää kunnioiteta missään. Ei edes meillä kotona. Ei ollut uudenvuodenpöydässä silliä, ei janssoninkiusausta, ei edes prinssimakkaroita. Vaan pitsaa, sellaista maahanmuuttajien pöperöä. Vaikka mitäpä siitä valittamaan kun itse sen pitsan lasten kanssa paistoin, ja hyvältä maistui. Olihan tuota janssoninkiusaustakin tullut jo joulupyhinä syötyä maha täyteen. Vaan siitä pitsasta…Fortsätt läsaPitsaa ja muuta perinneruokaa

Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun…Fortsätt läsaTurkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Passit ja piilosuomalaiset

Tässä muutama päivä sitten, kun olin taas tavan mukaan viemässä 8-vuotiasta Alvaa ratsastamaan, kuulin yllättäen jonkun puhuvan suomea. Täällä Skoonessa ei suomea kuule ihan joka päivä, mutta vielä yllättävintä oli se, että suomen puhuja oli tuttu nelikymppinen mies, jonka tytär on samassa ratsastusryhmässä Alvan kanssa. Tapaan miehen melkein joka torstai ainakin ohimennen, ja joku sana…Fortsätt läsaPassit ja piilosuomalaiset

Valitako vaiko eikö valita?

Tänne Ruotsinmaalle tuli muutettua ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt meikäläinen saa käydä äänestämässä valtiopäivävaaleissa. Tai olisi tietysti saanut jo monta kertaa, jos olisi raskinut luopua leijonakantisesta, vaan Ruotsin passi alkoi tuntua kiinnostavalta vasta kun kaksoiskansalaisuus oli hyväksytty molemmissa maissa eikä enää tarvinnut valita. Molempi parempi. Vaaleissa sen sijaan täytyy valita, siitä…Fortsätt läsaValitako vaiko eikö valita?

Monikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?

Kaikki ovat tietysti huomanneet, että meneillään on monikulttuurivuosi… Ai että ette ole huomanneet? Mitenkäs se on mahdollista? Hallitushan julisti jo viime vuonna, että vuosi 2006 tulee olemaan monikulttuurinen. “Vuodesta 2006 alkaen etninen ja kulttuurinen moninaisuus julkisesti rahoitetussa kulttuuritarjonnassa tulee kasvamaan”, ilmoitti hallitus nettisivullaan. Tosin itse nettisivu ei ole mitenkään monikulttuurinen, se on ainoastaan ruotsinkielinen, ja…Fortsätt läsaMonikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?

Kuka pelkää kenen kieltä?

Ruotsin hallitus harrastaa rasismia. Tätä mieltä on ainakin kirjallisuustieteen professori Ebba Witt-Brattström. Rasistista hallituksen politiikassa on se, että niinsanottuun kotikielenopetukseen pannaan himpun verran lisää rahaa. Nämäkin rahat pitäisi Ebba Witt-Brattströmin mielestä panna ruotsin kielen opetukseen, koska muussa tapauksessa maahanmuuttajat syrjäytyvät entisestään. Ruotsissa pitää ennen kaikkea osata ruotsia, sanoo Ebba Witt-Brattström. Televisiokeskustelussa esitetystä mielipiteestä syntyi aikamoinen…Fortsätt läsaKuka pelkää kenen kieltä?

Mitäs me rasistit

Tiina Rosenberg, tämä radikaali ruotsinsuomalainen feministiprofessori, on jotenkin hiipunut pois valtakunnan julkisuudesta sen jälkeen kun hän sai professuurin täältä kaukaisesta Lundin pikkukaupungista. Toimittajien oma sisäpiirin kerho Publicistklubben Malmössä oli kuitenkin ottanut hänet houkutuslinnuksi paneeliin kun tässä joku päivä sitten keskusteltiin lehdistön vapaudesta ja vastuusta. Tiina Rosenberg esiteltiin moraalittoman lehdistön uhrina, mutta ei hän ihan yksiselitteisesti…Fortsätt läsaMitäs me rasistit

Sähkökannel ja netitön yhteiskunta

Olof Palme on kuollut. On ollut jo kaksikymmentä vuotta, ja sitä tässä muisteltiin joku viikko sitten. Harva muistaa mitä teki jonakin tavallisena päivänä parikymmentä vuotta sitten, mutta melkein jokainen meistä muistaa kuin eilisen päivän, miten sai ensimmäisen kerran kuulla Palmen murhasta. 28. helmikuuta 1986 on Ruotsille melkein kuin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloille. Sitä ei voinut…Fortsätt läsaSähkökannel ja netitön yhteiskunta