Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun…Fortsätt läsaTurkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Passit ja piilosuomalaiset

Tässä muutama päivä sitten, kun olin taas tavan mukaan viemässä 8-vuotiasta Alvaa ratsastamaan, kuulin yllättäen jonkun puhuvan suomea. Täällä Skoonessa ei suomea kuule ihan joka päivä, mutta vielä yllättävintä oli se, että suomen puhuja oli tuttu nelikymppinen mies, jonka tytär on samassa ratsastusryhmässä Alvan kanssa. Tapaan miehen melkein joka torstai ainakin ohimennen, ja joku sana…Fortsätt läsaPassit ja piilosuomalaiset

Valitako vaiko eikö valita?

Tänne Ruotsinmaalle tuli muutettua ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt meikäläinen saa käydä äänestämässä valtiopäivävaaleissa. Tai olisi tietysti saanut jo monta kertaa, jos olisi raskinut luopua leijonakantisesta, vaan Ruotsin passi alkoi tuntua kiinnostavalta vasta kun kaksoiskansalaisuus oli hyväksytty molemmissa maissa eikä enää tarvinnut valita. Molempi parempi. Vaaleissa sen sijaan täytyy valita, siitä…Fortsätt läsaValitako vaiko eikö valita?

Monikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?

Kaikki ovat tietysti huomanneet, että meneillään on monikulttuurivuosi… Ai että ette ole huomanneet? Mitenkäs se on mahdollista? Hallitushan julisti jo viime vuonna, että vuosi 2006 tulee olemaan monikulttuurinen. “Vuodesta 2006 alkaen etninen ja kulttuurinen moninaisuus julkisesti rahoitetussa kulttuuritarjonnassa tulee kasvamaan”, ilmoitti hallitus nettisivullaan. Tosin itse nettisivu ei ole mitenkään monikulttuurinen, se on ainoastaan ruotsinkielinen, ja…Fortsätt läsaMonikulttuurivuosi? Vad är det på svenska?

Lordi vai lätkä?

Suomella ja Ruotsilla on viime viikkoina mennyt lujaa. Ensin suomalaiset voittivat laulukilpailun ampumalla ilotulitusraketteja naamarit päässä, ja sitten seuraavana päivänä Ruotsi otti kultaa jääkiekossa. Laulukilpailun ennätin nähdä kotona, mutta seuraavana iltana olin jo kaukana Valko-Venäjän maaseudulla ja katsoin loppuottelua paikallisessa baarissa. Valkovenäläiset tutut onnittelivat sitten minua sekä euroviisujen että jääkiekkokullan johdosta, ja mikäpä siiinä, mutta…Fortsätt läsaLordi vai lätkä?

Kuka pelkää kenen kieltä?

Ruotsin hallitus harrastaa rasismia. Tätä mieltä on ainakin kirjallisuustieteen professori Ebba Witt-Brattström. Rasistista hallituksen politiikassa on se, että niinsanottuun kotikielenopetukseen pannaan himpun verran lisää rahaa. Nämäkin rahat pitäisi Ebba Witt-Brattströmin mielestä panna ruotsin kielen opetukseen, koska muussa tapauksessa maahanmuuttajat syrjäytyvät entisestään. Ruotsissa pitää ennen kaikkea osata ruotsia, sanoo Ebba Witt-Brattström. Televisiokeskustelussa esitetystä mielipiteestä syntyi aikamoinen…Fortsätt läsaKuka pelkää kenen kieltä?

Väärärotuisilta pääsy kielletty

Kaikki miehet on hirtettävä, naiset ja lapset karkotettava jumalan selän taa Karjalaan. Tällaisen kohtalon määräsi yhdelle Ruotsin nykyisista kansallisista vähemmistöistä 1600-luvun alkupuolella säädetty laki. Kaikkia ei kuitenkaan saatu hengiltä, eikä saanut Hitlerkään, joka kyllä parhaansa yritti. Hitlerin keskitysleirit olivat vain yksi monista koettelemuksista jotka tätä kansaa ovat vuosisatojen saatossa kohdanneet. Ensimmäiset tähän joukkoon kuuluvat tummatukkaiset…Fortsätt läsaVäärärotuisilta pääsy kielletty

Mitäs me rasistit

Tiina Rosenberg, tämä radikaali ruotsinsuomalainen feministiprofessori, on jotenkin hiipunut pois valtakunnan julkisuudesta sen jälkeen kun hän sai professuurin täältä kaukaisesta Lundin pikkukaupungista. Toimittajien oma sisäpiirin kerho Publicistklubben Malmössä oli kuitenkin ottanut hänet houkutuslinnuksi paneeliin kun tässä joku päivä sitten keskusteltiin lehdistön vapaudesta ja vastuusta. Tiina Rosenberg esiteltiin moraalittoman lehdistön uhrina, mutta ei hän ihan yksiselitteisesti…Fortsätt läsaMitäs me rasistit

Sähkökannel ja netitön yhteiskunta

Olof Palme on kuollut. On ollut jo kaksikymmentä vuotta, ja sitä tässä muisteltiin joku viikko sitten. Harva muistaa mitä teki jonakin tavallisena päivänä parikymmentä vuotta sitten, mutta melkein jokainen meistä muistaa kuin eilisen päivän, miten sai ensimmäisen kerran kuulla Palmen murhasta. 28. helmikuuta 1986 on Ruotsille melkein kuin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloille. Sitä ei voinut…Fortsätt läsaSähkökannel ja netitön yhteiskunta