Pakolaisen elämä olisi katkeraa TAMPERE (KU) Tampereelle henkensä kaupalla Sarajevosta matkustanut Bosnian esperantoliiton sihteeri Sefik Rizvanovic ei halua liioitella taipaleen riskejä – Sarajevoon jääminen olisi ollut vaarallisempaa. Silti Rizvanovic ei epäröi paluutaan Sarajevoon. Rizvanovic on KU:n lukijoille tutun Senad Colicin läheinen ystävä, ja alun alkaen molempien oli määrä osallistua Tampereen esperantokongressiin. Colic ei kuitenkaan halunnut…Fortsätt läsaSarajevolainen Tampereen esperantokongressissa
Tuli kirje Sarajevosta, Kroatian ja Ruotsin kautta. Kuoressa on kroatialainen joulupostimerkki, palautusosoitteeksi on merkitty Zagreb – Sarajevoon ei posti kulje. Kirjeen on lähettänyt Senad Colic, sarajevolainen esperantisti, sähköteknikko. Senad kiittää ruokapaketista, jonka lähetin tammikuussa 1994. Paketti on minulta jo melkein unohtunut. “Lapset ilahtuivat kovasti paketista makeisten takia, niitä on sodan aikana vaikea hankkia.” Senad kertoo,…Fortsätt läsaMitä hyötyä esperantosta muka on?
Pri multaj landoj oni diras ke ili estas pontoj inter oriento kaj okcidento. Almenaŭ kiam temas pri Finnlando, tio ne estas nura pretendo. Antaŭ la estiĝo de la moderna ŝtato Finnlando, la teritorio estis dum pli ol duona jarmilo regata el Svedio, kaj dum pli ol jarcento el Rusio. La prauloj de la finnoj almigris…Fortsätt läsaLa lando inter Svedio kaj Rusio
Valtiomies Lapuan tanssilavalla LAPUA (KU) Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille. Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien…Fortsätt läsaPaavo puhui kansalle
Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle VAASA (KU) Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle. Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta…Fortsätt läsaFascistit vainosivat Vaasassa
Venäjällä on jälleen menossa jokasyksyinen vallankaappaus – Tshetsheniassa ammutaan ja Jeltsin ryyppää datshallaan. Mutta tällä kertaa ei jaksa kiinnostaa. Maailma on täynnä kurjuutta, Väyrynen istuu Strasbourgissa, Kokkolassa toistasataa jäi maanantaina työttömäksi. Toimittajaa pitäisi kiinnostaa. Ensimmäisen lapsen syntymä on kuitenkin sen sortin vallankumous, että siinä ei enää pelkkä sissisota tai Väyrynen riitä hätkäyttämään. Kun kaveri vielä…Fortsätt läsaPoika tuli
Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen VAASA (KU) Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita. Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen…Fortsätt läsaSolženitsyn vihdoin valkokankaalla
Kieliraja on ollut ylittämätön VAASA (KU) Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva – suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana. Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen…Fortsätt läsaAlahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa
Lukijakin on toimittaja Tietoverkoista puhutaan paljon, mutta varsin harva tietää, mitä ne ovat ja mitä niillä tekee. Toistaiseksi useimmat käyttäjät ovat tietokonealan harrastajia tai ammattilaisia, mutta verkot ovat muuttumassa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Jo nyt tavallinen mattimeikäläinenkin voi lähettää sähköpostia puolueensa kansanedustajille tai käyttää kirjastojen atk-järjestelmiä kotoaan käsin. VAASA (KU) Tietoverkkoja Vaasan yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki on…Fortsätt läsaTietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria
För- och postsovjetisk nationalism i Estland och Tadjikistan Lunds Universitet Historiska institutionen Kalle Kniivilä HIS 203, ht93 Klas-Göran Karlssons uppsatsseminarium ons. 19.1.1994 kl. 14.15, sal 2 1.Inledning 1.1 Utgångspunkter och frågeställningar De forna sovjetrepublikerna Estland och Tadjikistan tillhörde till helt nyligen en och samma stat. Officiellt befolkades båda två av samma folkslag, “sovjetfolket” även om…Fortsätt läsaSovjetpatriotism eller tribalism?
Kuvassa Vladimir Žirinovski kiihottaa kansanjoukkoja historiallisen museon portailla Kremlin tuntumassa. Maaliskuussa 1992 Neuvostoliitto oli kaatunut ja Vladimir Žirinovski nousussa. Näin kirjoitin silloin Kansan Uutisten viikkolehdessä. Žirinovski puhui niin hölmöjä että oli vaikea edes väittää vastaan, kun ei tiennyt provosoiko hän vai oliko tosissaan. KU-MOSKOVA KALLE KNIIVILÄ Vladimir Zhirinovskin “liberaalidemokraattisen” puolueen päämaja sijaitsee Moskovan keskustassa, puutarhakehän…Fortsätt läsaŽirinovski puhuu joukoille
Maaliskuu 1992 MOSKOVA KU-KALLE KNIIVILÄ Joka sunnuntai puolilta päivin kunnon kommunistit ja muut isänmaanystävät keräävät lippunsa ja banderollinsa ja kokoontuvat Leninin keskusmuseon eteen, Maneesinaukion ja Punaisen torin tuntumaan. Museon eteen syntyy muutamaksi tunniksi varsinainen keskustelukerho, ja saatetaanpa perusteluksi välillä tarvita kättä pidempääkin.Fortsätt läsaLenin-sedän Rolls-Royce