Putin muisti Stalinin uhrit

Svenska: Putin mindes stora terrorns offer

putinbutovo.jpgVenäjällä ei ole historiassaan mitään häpeämistä. Näin on Vladimir Putin todennut. Tai ainakin vähemmän kuin monilla muilla mailla, hän sitten lisäsi.

Aika monet yllättyivätkin, kun presidentti Putin tiistaina, Venäjän poliittisten vainojen uhrien muistopäivänä, vieraili Butovon joukkohautojen muistomerkillä, aivan Moskovan kehätien tuntumassa. Butovossa teloitettiin elkouun 1937 ja lokakuun 1938 välillä vähintään 20.761 ihmistä – niin monen nimet tunnetaan. Kaiken kaikkiaan pelkästään Butovon joukkohaudoissa saattaa maata yli sata tuhatta uhria.

Butovossa entinen KGB:n agentti Vladimir Putin osallistui muistojumalanpalvelukseen, sytytti kirkossa kynttilän ja laski kukkia ristin juurelle, kaikkien niiden miljoonien ihmisten muistoksi, jotka KGB ja sen edeltäjät neuvostoaikana tappoivat.

Voidaan väittää, että Putinin oli poliittisista syistä pakko vierailla Butovossa – joulukuun duumavaalien alla ei olisi näyttänyt hyvältä, jos hän tänäkin muistopäivänä olisi viitannut kintaalla Venäjän veriselle historialle. Mutta toki hän olisi voinut pysyä Kremlissä jos olisi niin halunnut. Se, että hän lopulta päätti käydä muistomerkillä, on hyvä merkki.

Vain presidentti Putin itse tietää, mitä hän sisimmissään asiasta ajatteli, mutta tärkeintä on, että hän vierailullaan ja tv-kameroiden edessä lausumillaan sanoilla lähettää signaalin. Putin ei myöskään sälyttänyt syytä joukkoteloituksista ja vankileireistä vain Stalinin niskoille, vaan tuomitsi koko kommunistisen ideologian – tosin hyvin varovaisin sanoin, ja mainitsematta sen enempää kommunismia kuin Staliniakaan nimeltä:

Tällaisia murhenäytelmiä on ihmiskunnan historiassa tapahtunut monia kertoja. Ja tämä on aina tapahtunut silloin, kun ensi näkemältä houkuttelevia, mutta todellisuudessa tyhjiä ihanteita on pidetty tärkeämpinä kuin perustavia arvoja – tärkeämpänä kuin ihmishenkiä, tärkeämpänä kuin ihmisoikeuksia ja vapauksia. Meidän maallemme tämä on erityinen murhenäytelmä. Sillä mittakaava on valtava. Satoja tuhansia, miljoonia ihmisiä tuhottiin, lähetettiin leireille, teloitettiin, piinattiin. Ja he olivat yleensä ihmisiä, joilla oli oma mielipide. He olivat ihmisiä, jotka eivät pelänneet sanoa mielipidettään. He olivat tehokkaimpia ihmisiä. He olivat kansakunnan valo. Ja on selvää, että monia vuosia aina tähän päivään saakka tunnemme tämän murhenäytelmän seuraukset itsessämme. Paljon on tehtävä, jotta tämä ei koskaan unohtuisi.

Oikeita sanoja oikeassa paikassa, ja jos Putin olisi pysähtynyt tähän, ei väärinymmäryksille olisi jäänyt tilaa. Mutta hän ei pysähtynyt, vaan jatkoi, ja selitti, että erilaisia mielipiteitä ja poliittista taistelua tarvitaan ”maan kehittämiseksi”. Poliittisen taistelun on kuitenkin hänen mielestään ”pysyttävä rakentavana” ja sitä on käytävä ”kulttuuri- ja koulutuspiirien kehyksissä”.

On vaikea sanoa, mitä presidentti Putin tarkkaan ottaen tarkoitti, sillä Neuvostoliiton joukkomurhia ja vainoa tuskin voidaan kuvata käsistä ryöstäytyneeksi poliittiseksi keskusteluksi. Pikemminkin kyse oli ihmisiä halveksivasta valtajärjestelmästä, jossa kaikki poikkeavat mielipiteet murskattiin väkivaltaisesti.

Ehkä Putin halusi sanoa, että niskalaukaus ei ole sopiva ase poliittisessa sanaharkassa. Mutta hänen sanansa voidaan tulkita myös siten, että poikkeavia mielipiteitä voidaan sietää vain niin kauan kuin ne ovat ”rakentavia”.

Samana päivänä, jona Putin kävi Butovossa, hänen puolueensa Yhtenäinen Venäjä kertoi, ettei se aio osallistua vaalikeskusteluihin. Koska puolue nojautuu Putinin henkilökohtaiseen suosioon, ei sillä ole mitään voitettavana keskusteluissa, joissa se joutuisi puolustamaan olematonta poliittista linjaansa muiden puolueiden todellisia ja ehkä riittämättömän rakentavia mielipiteitä vastaan.

Mutta ei kai Putin tätä voinut tarkoittaa puhuessaan Butovon joukkohautojen kupeessa?

Lisää aiheesta: