Taistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata

Ilkka Kylävaara: Taistolaisuuden musta kirja Heikki Mäki-Kulmala: Taistolaisuuden harmaa kirja Taistolaisuuden historia on vieläkin sen verran kuuma peruna, että ennenkuin siitä rupeaa puhumaan on paras esitää jonkinlainen tuoteseloste itsestään. Jos joku ei sitä sattuisi muistamaan tai tietämään, niin taistolaisuushan oli Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä vaikuttanut, Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihannoinut ääriliike, jonka poliittinen painoarvo yleisten syiden…Fortsätt läsaTaistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata

Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Tietoa levitetään provinssiin MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin. Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään…Fortsätt läsaSuomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Romanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Oma kieli tuo itsevarmuutta ALAJÄRVI(KU) Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.…Fortsätt läsaRomanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Paavo puhui kansalle

Valtiomies Lapuan tanssilavalla LAPUA (KU) Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille. Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien…Fortsätt läsaPaavo puhui kansalle

Fascistit vainosivat Vaasassa

Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle VAASA (KU) Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle. Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta…Fortsätt läsaFascistit vainosivat Vaasassa

Solženitsyn vihdoin valkokankaalla

Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen VAASA (KU) Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita. Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen…Fortsätt läsaSolženitsyn vihdoin valkokankaalla

Alahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa

Kieliraja on ollut ylittämätön VAASA (KU) Etelä-Suomessa kieliraja on pitkään ollut veteen piirretty viiva – suomen- ja ruotsinkielisen alueen rajat ovat häilyviä. Toisin on Pohjanmaalla: raja kulkee peltoaukeaa pitkin, eikä toista kieltä välttämättä juurikaan osata kielirajan takana. Vuosikymmeniin kielirajan eroittamilla naapurikunnilla ei ole ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, mutta nyt eteläpohjalaisessa Alahärmässä on kyllästytty tilanteeseen…Fortsätt läsaAlahärmässä murretaan vuosisatoja vanhaa rajaa

Tietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria

Lukijakin on toimittaja Tietoverkoista puhutaan paljon, mutta varsin harva tietää, mitä ne ovat ja mitä niillä tekee. Toistaiseksi useimmat käyttäjät ovat tietokonealan harrastajia tai ammattilaisia, mutta verkot ovat muuttumassa yhä käyttäjäystävällisemmiksi. Jo nyt tavallinen mattimeikäläinenkin voi lähettää sähköpostia puolueensa kansanedustajille tai käyttää kirjastojen atk-järjestelmiä kotoaan käsin. VAASA (KU) Tietoverkkoja Vaasan yliopistossa tutkiva Jari Perkiömäki on…Fortsätt läsaTietoverkot luovat uutta viestintäkulttuuria