Valitako vaiko eikö valita?

Tänne Ruotsinmaalle tuli muutettua ensimmäistä kertaa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta vasta nyt meikäläinen saa käydä äänestämässä valtiopäivävaaleissa. Tai olisi tietysti saanut jo monta kertaa, jos olisi raskinut luopua leijonakantisesta, vaan Ruotsin passi alkoi tuntua kiinnostavalta vasta kun kaksoiskansalaisuus oli hyväksytty molemmissa maissa eikä enää tarvinnut valita. Molempi parempi. Vaaleissa sen sijaan täytyy valita, siitä…Fortsätt läsaValitako vaiko eikö valita?

Lordi vai lätkä?

Suomella ja Ruotsilla on viime viikkoina mennyt lujaa. Ensin suomalaiset voittivat laulukilpailun ampumalla ilotulitusraketteja naamarit päässä, ja sitten seuraavana päivänä Ruotsi otti kultaa jääkiekossa. Laulukilpailun ennätin nähdä kotona, mutta seuraavana iltana olin jo kaukana Valko-Venäjän maaseudulla ja katsoin loppuottelua paikallisessa baarissa. Valkovenäläiset tutut onnittelivat sitten minua sekä euroviisujen että jääkiekkokullan johdosta, ja mikäpä siiinä, mutta…Fortsätt läsaLordi vai lätkä?

Sähkökannel ja netitön yhteiskunta

Olof Palme on kuollut. On ollut jo kaksikymmentä vuotta, ja sitä tässä muisteltiin joku viikko sitten. Harva muistaa mitä teki jonakin tavallisena päivänä parikymmentä vuotta sitten, mutta melkein jokainen meistä muistaa kuin eilisen päivän, miten sai ensimmäisen kerran kuulla Palmen murhasta. 28. helmikuuta 1986 on Ruotsille melkein kuin 11. syyskuuta 2001 Yhdysvalloille. Sitä ei voinut…Fortsätt läsaSähkökannel ja netitön yhteiskunta

Taistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata

Ilkka Kylävaara: Taistolaisuuden musta kirja Heikki Mäki-Kulmala: Taistolaisuuden harmaa kirja Taistolaisuuden historia on vieläkin sen verran kuuma peruna, että ennenkuin siitä rupeaa puhumaan on paras esitää jonkinlainen tuoteseloste itsestään. Jos joku ei sitä sattuisi muistamaan tai tietämään, niin taistolaisuushan oli Suomen Kommunistisen Puolueen piirissä vaikuttanut, Neuvostoliiton poliittista järjestelmää ihannoinut ääriliike, jonka poliittinen painoarvo yleisten syiden…Fortsätt läsaTaistolaisuuden värejä, mustaa ja harmaata

Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Tietoa levitetään provinssiin MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin. Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään…Fortsätt läsaSuomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Romanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Oma kieli tuo itsevarmuutta ALAJÄRVI(KU) Tänä syksynä Alajärvelläkin alkoi romanin kielen opetus ala-asteen oppilaille. Opettajan mielestä oma kieli tuo oppilaille itsevarmuutta, ja vanhemmatkin ovat olleet opetuksesta kiinnostuneita. Etelä-Suomessa romanin kieltä on opetettu kouluissa 80-luvun lopulta. Romanin kieltä Alajärven Paavolan ala-asteella opettava Pertti Lindeman havahtui asian tärkeyteen, kun hän huomasi, että oma kieli on pian katoamassa.…Fortsätt läsaRomanin kieltä opetellaan Alajärvelläkin

Paavo puhui kansalle

Valtiomies Lapuan tanssilavalla LAPUA (KU) Vaikka missiksi oli ehdolla Lapuan oma tyttö, tuntui samaan aikaan Lapualla esiintynyt Paavo Väyrynen kiinnostavan enemmän kuin television missikisat. Valtiomiestä filmattiin Lapualla taskukameroinkin, mutta kasvonsa hän valisti mieluiten televisiokuvaajille. Hiuksia suitaan Lapuan Latosaaren lavan parkkipaikalla, ja keskustapuolueen tilaamat bussit purkavat oven eteen lisää varmoja äänestäjiä. Henkilöautot ohjataan jo pellolle tien…Fortsätt läsaPaavo puhui kansalle

Fascistit vainosivat Vaasassa

Kankea painokoneeseen ja pommi nurkan alle VAASA (KU) Lapualaisten hyökkäys vaasalaisen Työn Äänen kirjapainoon maaliskuussa 1930 oli lähtölaukauksena kaikkien kommunististen lehtien lakkauttamiselle. Työn Äänen faktori riisuttiin ja hakattiin, asianajaja kyydittiin Viitasaarelle. Vaasan ensimmäisen työväenlehden Vapaan Sanan vuosikertoja ei kaupunginkirjastosta löydy. Työn Ääni sentään on mikrofilmillä, mutta rullat on taloon hankittu vasta vuonna 1980, 50 vuotta…Fortsätt läsaFascistit vainosivat Vaasassa

Solženitsyn vihdoin valkokankaalla

Elokuvasensuuri hellitti 24 vuoden jälkeen VAASA (KU) Kun Aleksandr Solzhenitsynin romaaniin perustuva elokuva Ivan Denisovitshin päivä 80-luvulla esitettiin Ruotsin televisiossa, Ahvenanmaan lähetin suljettiin. Lupa vuonna 1970 tehdyn elokuvan esittämiseen Suomessa heltisi tällä viikolla, mutta kaupallisia esityksiä ei vieläkään sallita. Suomalaissyntyisen Casper Wreden ohjaaman elokuvan oli alkujaan määrä saada ensi-iltansa kaikissa pohjoismaiden pääkaupungeissa muutamaa päivää ennen…Fortsätt läsaSolženitsyn vihdoin valkokankaalla