Radiohäirinnästä venäläisiin podcasteihin

På svenska: Ryska poddsändningar känner inga gränser Radio on parhaimmillaan kaikista tiedotusvälineistä suorin ja rehellisin, näin täytyy todeta, vaikka itse olenkin lehtialalla. Tämä koskee erityisesti suoria lähetyksiä, joissa ei seurata käsikirjoitusta, vaan keskustellaan vapaasti. Lähetyksen osanottajat saavat tuoda esille omat näkökulmansa ja kuulija päättää itse, kenen argumentit ovat painavimmat, siinä ei toimituksen linja paljon paina…Fortsätt läsaRadiohäirinnästä venäläisiin podcasteihin

Talvisodan venäläinen historia 2

Kiinnostus Andrei Fjodorovin historiankirjoitusta kohtaan on ollut aikamoista, joten käännän tähän pätkän toisestakin Venäjällä vastikään ilmestyneestä jutsta, joka sivuaa Suomen ja Venäjän rajan historiaa. Komsomolskaja Pravda kertoi oman näkemyksensä samalla kun se uutisoi Kainuun Sanomien Karjala-jutuista. Komsomolskaja Pravda on siinä mielessä kiinnostava lehti, että sillä on aikamoinen lukijakunta, ja se seurailee Kremlin kantoja varsin uskollisesti.…Fortsätt läsaTalvisodan venäläinen historia 2

Historia on niin kuin se kirjoitetaan?

Hesari kirjoittaa Andrei Fjodorovin Venäjällä ilmestyneestä jutusta Karjala-kauppoihin liittyen. Mutta juttu on muutenkin kiinnostava ja kertoo paljon Venäjän uudesta historiankirjoituksesta. Hesari keskittyy jutun jälkipäähän, mutta käänsin tähän taustatiedoksi pätkän jutun alkuosasta. Anteeksi kapulakieli – yritin tehdä mahdollisimman sananmukaisen käännöksen, ja alkuperäinen teksti ei ole kovin kaunokirjallisesti muotoiltu. Tällä Venäjän “uudella historiankirjoituksella” ei tietysti ole mitään…Fortsätt läsaHistoria on niin kuin se kirjoitetaan?

Elokuu 1991 – kaappausko, vai unta vain?

Loma oli ohi, ja ensimmäinen työviikko alkoi rysäyksellä, kun aamutuimaan väänsin radiosta kuulumaan Ylen uutiset. Moskovassa oli tapahtunut vallankaappaus. Keskiaalloilta sain heti kuulumaan Moskovan radion, joka tietysti lähetti vain klassista musiikkia.Fortsätt läsaElokuu 1991 – kaappausko, vai unta vain?

Kuka muistaa puhdistuksia?

Svenska: Stora terrorn fyller år – och glöms bort Stalinin suuren puhdistuksen teloitukset Moskovassa alkoivat 8. elokuuta 1937. Silloin Butovossa kaupungin etelälaidalla ammuttiin 91 ensimmäiseen vakavuusluokkaan kuulunutta “neuvostovastaista elementtiä”. KGB:n edeltäjän NKVD:n käsky numero 00447 “Operaatiosta entisten kulakkien, rikollisten ja muiden neuvostovastaisten elementtien rankaisemiseksi” oli allekirjoitettu jo 30. heinäkuuta, ja se astui voimaan 5 elokuuta.…Fortsätt läsaKuka muistaa puhdistuksia?

Yksi kieli, yksi mieli?

Viron hallitus sohaisi tietysti kepillä muurahaispesään koskiessaan neuvostoliittolaiseen vapaudenpatsaaseen, mutta kuohunnan perimmäiset syyt ovat kyllä ihan muualla kuin patsaan paikassa, eivätkä Viron perimmäiset ongelmat patsaita siirtelemällä ratkea. Integraatio on kaunis sana, jota poliitikot Ruotsissakin mielellään toistelevat, mutta mitä se oikein tarkoittaa, ja miten se eroaa assimilaatiosta? Virossa integraatiolla on tarkoitettu vähemmistökielen käytön kieltämistä julkisissa yhteyksissä…Fortsätt läsaYksi kieli, yksi mieli?

Operaatio pelastautukoon ken voi

Nyt taas Stalinia tarvittaisiin. Kun gruusialainen viiksiniekka pisti Tshetshenian koko isänmaanpettureiksi havaitun väestön junavaunuihin ja muutaman kymmenen vuoden jäähylle Siperiaan vuorokaudessa, ei Jeltsin onnistu nitistämään edes sataa terroristia panttivankeineen. Virallista versiota Pervomaiskojen tapahtumista tuskin uskoo presidentti itsekään. Ja jos uskoo, herra meitä varjelkoon. Sen mukaan nimittäin tshetsheeniterroristit olivat etukäteen suunnitelleet linnoittautuvansa Pervomaiskojen kylään ja ottavansa…Fortsätt läsaOperaatio pelastautukoon ken voi

Asuuko ulkomaillakin ihmisiä?

Mitä kauemmin Venäjältä on poissa, sitä vieraammalta, vaarallisemmalta ja samalla kaukaisemmalta itäinen naapurimaa alkaa tuntua. Suomen televisio paasaa mafiasta, Zhirinovskista ja köyhyydestä, eikä Venäjän television paperinmakuisista uutisistakaan saa kovin elävää kuvaa siitä, miten Venäjällä nykyään eletään. Kun en ollut käynyt Moskovassa pariin vuoteen, luulin tulevani vieraaseen, vaaralliseen kaupunkiin, jossa kaikki on muuttunut sitten viime näkemän.…Fortsätt läsaAsuuko ulkomaillakin ihmisiä?

Suomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Tietoa levitetään provinssiin MOSKOVA (KU) Kalle Kniivilä Neuvostoaikana ihmisoikeuksista puhuminenkin oli epäilyttävää, sillä koko käsitettä pidettiin lännen propagandatemppuna. Nyt ihmisoikeuksista saa puhua vapaasti, mutta viranomaiset eivät usein edes tunne koko käsitettä, puhumattakaan siitä, että ihmisoikeuksia aina noudatettaisiin. Kun ihmisoikeusaktivistit 70-luvulla uskalsivat osoittaa mieltään ja vaatia, että Neuvostoliiton perustuslakia noudatettaisiin, heidät kiidätettiin pikavauhtia lukkojen taakse. Vieläkään…Fortsätt läsaSuomi tukee ihmisoikeustyötä Venäjällä

Žirinovski puhuu joukoille

Kuvassa Vladimir Žirinovski kiihottaa kansanjoukkoja historiallisen museon portailla Kremlin tuntumassa. Maaliskuussa 1992 Neuvostoliitto oli kaatunut ja Vladimir Žirinovski nousussa. Näin kirjoitin silloin Kansan Uutisten viikkolehdessä. Žirinovski puhui niin hölmöjä että oli vaikea edes väittää vastaan, kun ei tiennyt provosoiko hän vai oliko tosissaan. KU-MOSKOVA KALLE KNIIVILÄ Vladimir Zhirinovskin “liberaalidemokraattisen” puolueen päämaja sijaitsee Moskovan keskustassa, puutarhakehän…Fortsätt läsaŽirinovski puhuu joukoille

Lenin-sedän Rolls-Royce

Maaliskuu 1992 MOSKOVA KU-KALLE KNIIVILÄ Joka sunnuntai puolilta päivin kunnon kommunistit ja muut isänmaanystävät keräävät lippunsa ja banderollinsa ja kokoontuvat Leninin keskusmuseon eteen, Maneesinaukion ja Punaisen torin tuntumaan. Museon eteen syntyy muutamaksi tunniksi varsinainen keskustelukerho, ja saatetaanpa perusteluksi välillä tarvita kättä pidempääkin.Fortsätt läsaLenin-sedän Rolls-Royce

Ekspress-kafe

KU-KALLE KNIIVILÄ MOSKOVA Dzerzhinskin aukion laidalla, harmaan laatikkomaisen talon nurkalla, on jo vuosia ollut kyltti, jossa lukee venäjäksi Ekspress-kafe. Kuppilasta on vain kivenheitto KGB:n päämajaan, vaikkakin kivet on ollut paras jättää heittelemättä – aukiota valvoivat yötä päivää televisiokamerat niin kauan kuin Neuvostoliitto oli olemassa, ja tuskinpa niitä nytkään on kytketty pois.Fortsätt läsaEkspress-kafe