Kuka minä olen?

På Lubjankatorget i MoskvaTässä blogissa julkaisen enimmäkseen ruotsinkielisiä, Venäjää ja muita entisen Neuvostoliiton maita käsitteleviä tekstejä, sekä varta vasten blogiyleisölle kirjoitettuja että lehdessä ilmestyneitä. Mutta silloin tällöin, tarpeen niin vaatiessa tai ihan huvin vuoksi, myös suomen-, venäjän- ja esperantonkielisiä tekstejä.

Arkistosta löytyy muun muassa vanhoja Kansan Uutisissa julkaistuja juttuja, esimerkiksi tämä Vladimir Žirinovskin haastattelu.

Itsestäni voin kertoa sen verran, että Ruotsiin ja Lundiin muutin ensimmäisen kerran 1987 vaimoni Marian houkuttelemana. Sen jälkeen olemme ehtineet asua Moskovassa, jossa olin Kansan Uutisten kirjeenvaihtajana 1991-1992, jälleen Lundissa, Vaasassa, jossa olin Kansan Uutisten aluetoimittajana, ja vielä kerran Lundissa 1996 alkaen.

Vaasassa vuonna 1995 syntyi Ville, Lundissa vuonna 1998 Alva.

Nyt pysymme kaiken järjen mukaan täällä, kun kerran omassa talossamme on oma sauna. Töissä minä olen toimittajana Malmön mahtavimmassa lehdessä Sydsvenska Dagbladetissa, ja Maria on kirjastonhoitaja Malmön kaupunginkirjastossa.

Parin vuoden ajan olin toimitussihteerinä Rosengårdstidningen-nimisessä lehdessä, jota Sydsvenskan julkaisi Rosengårdin lähiössä Malmössä. Rosengårdin asukkaista noin 70 prosenttia on siirtolaisia, ja valtakieli on arabia, mutta suomeakin kuulee joskus. Toimituksessa kävi vähän väliä väkeä kertomassa ongelmistaan, joten jutunaiheista ei ollut pulaa. Nyt olen Sydsvenska Dagbladetin toimittajana ja seuraan Malmö ympäryskuntien tapahtumia mutta kirjoittelen säännöllisesti myös Venäjän, Suomen ja vähän muidenkin itäisten maiden asioista. Näitä lehtijuttuja löytyy täältä.

Kotona meillä puhutaan kolmea kieltä. Maria ja minä olemme aina puhuneet keskenämme esperantoa. Lapsille minä puhun suomea ja Maria ruotsia, ja kun lapset ovat läsnä puhumme yleensä toisillemmekin kumpikin omaa kieltämme. Pienten alkuhankaluuksien jälkeen tällaiseen kielipolitiikkaan oli yllättävän helppo tottua, ja Maria osaa onneksi suomea hyvin.