Aidot suomalaiset myötätuulessa

På svenska

– Ei, en mä halua lisää ydinvoimaa! Ja teidän maahanmuuttopolitiikka on ihan perseestä, sanoo nuori nainen Helsingin rautatieaseman edessä.

Hän kiskaisee kätensä piiloon ja kääntää selkänsä, kun vaalityöntekijä Mika Koistila yrittää antaa hänelle Perussuomalaisten vaaliesitteen.

Jotkut pysähtyvät taputtamaan vaalityöntekijöitä selkään. Useimmat kiiruhtavat ohi niin nopeasti kuin pääsevät. Muutama heittää vaalilehden maahan kun huomaa mitä käteen on tarttunut.

”Oikeudenmukaisemman Suomen puolesta”, lukee ehdokas numero 134:n, Antti Valppaan kuvan yläpuolella. Vammaisten oikeuksista on paljon tekstiä, maahanmuuttajista ei juuri mitään.

– Maahanmuutto ei ole etusijalla minun kampanjassani, meillä on muita ehdokkaita jotka keskittyvät siihen. Mutta jos joku kysyy, vastaan toki. Kyllä minä olen samoilla linjoilla kuin Halla-aho, sanoo Antti Valpas.

Jussi Halla-aho on tunnettu blogikirjoituksestaan, jossa hän totesi että naispuolisten monikulttuurin kannattajien sopisi tulla ulkomaalaisten miesten raiskaamiksi. Hän on suosituin Perussuomalaisten ehdokkaista Helsingissä – mielipidetutkimusten mukaan joka kymmenes helsinkiläinen voisi ajatella äänestävänsä häntä.

Perussuomalaiset eivät ole maahanmuuttajavastainen puolue, sanoo vaalityöntekijä Eero Kaleva, joka jakaa Antti Valppaan mainoslehtiä rullatuolista käsin asematunnelin portaiden vieressä.

– Minulla on itselläni brasilialainen vaimo ja minä olen asunut ulkomailla monta vuotta. Mutta ei kukaan saa tulla tänne käyttämään hyväkseen meidän systeemiä. Halla-aho on tutkinut tätä tarkkaan ja löytänyt monia vääryyksiä. Mutta media tarttuu lausuntoihin jotka on irroitettu asiayhteydestään.

Pari tuntia ihmisvilinässä aseman edessä, ja Antti Valpas tukijoukkoineen ovat lehtensä jakaneet. On aika pistäytyä puolueen päämajassa, vanhassa kolmen huoneen osakkeessa Mannerheimintiellä.

Täällä on katto korkealla. Ahdas eteinen on tukottu täyteen vaalimateriaalia, ja naulakko roikkuu löysällä toisesta päästään. Ensimmäisenä vierailijan ottaa vastaan seinälle ripustettu Timo Soini. Mustavalkoisessa kuvassa hän hymyilee leveästi. Tausta on keltainen ja siinä lukee ”Ihmiselle hyvä”.

Keittiön ikkunalaudalla viisi pumpputermosta seisoo rivissä.

– Kokouksissa menee hurjat määrät kahvia, sanoo Antti Valpas ja keittää lisää.

Kapeassa huoneessa keittiön takana istuu puolueen taloudenhoitaja Auli Kangasmäki. Hän kertoo odottaneensa pitkään sitä, mikä nyt on tapahtumassa. Kolmekymmentä vuotta politiikassa, ensin Perussuomalaisten edeltäjäpuolueessa SMP:ssä.

– Nyt on ihanat ajat, mutta se on kyllä ihan hullua miten tänne soitetaan koko ajan. Ihmiset ovat epätoivoisia, systeemi ei toimi. Monet haluavat puhua henkilökohtaisista tragedioistaan, ja kukaan muu kuin me ei kuuntele.

Neljästä perussuomalaisesta kolme on miehiä. Mutta ei enää kauan, sanoo Auli Kangasmäki.

– On raskasta toimia pienessä puolueessa, siinä saa osakseen pilkkaa ja joutuu kiusaamisen kohteeksi. Sellaista ei naiset halua eikä jaksa sietää. Mutta nyt on vaalityössä paljon naisia. Ja se Timo Soini on niin ihana, mutta lehdet yrittävät tehdä siitä sovinistia, väittävät että me naiset emme saa tehdä muuta kuin keittää kahvia. Mutta en minä ole koskaan keittänyt ukoille kahvia täällä, sen ne saavat tehdä itse!

Puolueen aktiivijäsen Markku Junnila istuu sohvalle Auli Kangasmäen työpöydän tuntumaan. Hän on samaa mieltä siitä että perussuomalaisia usein syrjitään.

– Monia pilkataan, minulta itseltäni meni työ. Meillä on sanomista homoseksuaaleista ja maahanmuuttajista, ja ne jotka itse ovat vähän
poikkeavia eivät siedä meidän kantojamme. Se on ihan hirveää se palava viha joka näistä poikkeavista hohkaa. Ja työnantajat ottavat mieluummin ulkomaalaisia töihin kuin suomalaisia.

– Niin, paitsi ei somaleja, nehän ei ole työtätekeviä. Mutta vitosen virolaisia on vähän joka paikassa, sanoo Auli Kangasmäki.

***

Abdi Omar on somali. Hän lojuu reporankana sohvassa nuorison tomintatalo Hapessa, Sörnäisten kaupunginosassa.

– Juu, tämä on minun tavallinen työasento, hän nauraa, ja pomppaa pystyyn kuuntelemaan pikimustaa kaveria joka räppää suomeksi uudenkarhean Macintosh-tietokoneen säestyksellä.

Abdi Omar on ollut nuoriso-ohjaaja kymmenen vuotta, siitä pari vuotta Hapessa. Täällä 15-25-vuotiaat nuoret pääsevät nauhoittamaan musiikkiaan huippuluokan studioissa, näyttelemään, pelaamaan tietokonepelejä, tekemään nettiradio-ohjelmia ja filmaamaan.

– Ei, en minä kyllä laiskottelemaan ehdi. Minä olen varmaan saanut tehdä kolme kertaa enemmän hommia kuin muut, osoittaakseni mihin kelpaan.

Abdi Omarin mielestä on ”ihan naurettavaa” että maahanmuutosta voi tulla vaalikysymys Suomessa, kun maahanmuuttajiakaan ei juuri ole.

– Mutta pahinta on se, että muutkin puolueet alkavat puhua samalla nuotilla.

Lähdemme ulos harmaaseen maaliskuun päivään. Abdi Omar osoittaa valotaulua tummanpuhuvan toimistorakennuksen räystäällä. Väestörekisterin kyltissä lukee 5.379.533.

– Joka aamu me voidaan katsoa, onko väkeä syntynyt vai kuollut enemmän. Tähän maahan tarvitaan enemmän porukkaa, mutta ei tänne paljon kukaan halua muuttaa, ei ole tuttuja, ilmat on mitä on, ja yhteiskuntaan on vaikea päästä sisään. Ne jotka tulee tekee sen siksi, että ne tarvitsee suojaa. Soinin pitäisi miettiä miltä tuntuisi jos sen itsensä ja sen lasten täytyisi lähteä pakoon.

Fatbardhe Hetemaj oli seitsemänvuotias, kun hänen perheensä pakeni Kosovosta Suomeen. Nyt hän on 24 ja jakaa lentolehtisiä Kolmen sepän patsaalla.

Hänen kaksi veljeään ovat pelanneet jalkapalloa Suomen maajoukkueissa. Itse hän on Kokoomuksen ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Hän on puolueen suosituimpia ehdokkaita Helsingissä, mutta hänen puolutoverinsa Wille Rydman yrittää tunkea ohi lupaamalla ottaa niskalenkin maahanmuutosta.

– Monet on kyllä ihmetelleet, miten minä voin olla samassa puolueessa Willen kanssa, mutta Kokoomus on iso puolue, eivätkä kaikki voi olla tarkalleen samaa mieltä joka asiasta. Wille kuuluu oikeistosiipeen, minä olen liberaalimpi, ja minulle ihmisoikeudet on tärkeä kysymys.

Fatbardhe Hetemajn mielestä Perussuomalaiset on populistinen protestipuolue, jota ei pidä ryhtyä demonisoimaan.

– Ei niillä ole mitään oikeita ratkaisuja, ne vaan huutelevat puskasta. Mutta niiden äärinationalismia minä en kyllä siedä. Protesti on aitoa, mutta ei ole oikein selvää että mitä vastaan protestoidaan. Se, että maahanmuutosta ylipäätään voi tulla vaaliteema on aivan käsittämätöntä. Ei Suomessa tapahdu mitään kontrolloimatonta, massiivista maahanmuuttoa, niin kuin eräät väittävät, ja kotoutus on enimmäkseen onnistunut hyvin.

Suomen keskutelussa Ruotsia on yhtäältä nostettu esiin varoittavana esimerkkinä pakolaisten suuren määrän vuoksi, ja toisaalta malliesimerkkinä, kun kristittyjä irakilaisia on alettu käännyttä rajalta, toisin kuin Suomessa. Fatbardhe Hetemaj kysyy miten asiat oikeastaan ovat.

– Onko se niin kuin lehdet kirjoittavat, että Malmössä on vaarallista mennä ulos?

***

– Kaikkihan maahanmuutosta nyt puhuu, miksi vain meitä sanotaan rasisteiksi ja fasisteiksi ja ties miksi? Emme me kyllä mikään oikeistopuolue ole, se solidaarisuus tulee vasemmalta, sanoo Perussuomalaisten taloudenhoitaja Auli Kangasmäki.

– Maahanmuuttajienkin pitäisi äänestää meitä, kun me halutaan, että heille annetaan työtä samoilla ehdoilla kuin suomalaisille, sanoo aktiivijäsen Markku Junnila.

Kansanedustajakandidaati Antti Valpasta alkaa hiukoa, ja hurautamme metrolla Kallioon. Siellä Perussuomalaisten Helsigin osasto on avannut tilapäisen vaalikonttorin tyhjässä liiketilassa. Jos vaalit menevät hyvin toimistosta voi tulla pysyvä.

Intialainen lounasravintola väliseinän takana antaa vaalitoimiston työntekijöille vähän alennusta. Helsingin Perussuomalaisten piirisihteeri Jussi Ristilä tulee mukaan lounaalle. Antti Valpas tilaa intialaisen pitsan.

Markku Junnila tulee suoraan oikeudenkäynnistä, jossa hän on istunut lautamiehenä. Langetettu tuomio oli vähän toista vuotta. Monta vuotta liian vähän, jos Markku Junnilalta kysytään.

– Se oli taparikollinen, joka oli jatkanut ryöstöjä ja varkauksia heti kun pääsi vankilasta. Meidän puolue kannattaa kovempia rikoksia, ja ulkomaalaiset rikolliset pitäisi lähettää kärsimään tuomioita omiin maihinsa.

Intialainen ravintolanpitäjä on luvannut äänestää Perussuomalaisten ehdokasta, sanoo Markku Junnila.

– En sano ketä. Mutta kuule Antti, pidä huoli että se saa meidän kaulaliinan.
Puolueen sinivalkoisessa liinassa lukee ”Hyvä Suomi”.

Harvat pakolaiset pyrkivät Suomeen

Sanna Rummakon työnantaja on Pakolaisneuvonta, kansalaisjärjestö joka järjestää oikeusapua pakolaisille ja muille ulkomaalaisille. Hän kertoo, että Suomi on vuodesta 1973 alkaen yhteensä ottanut vastaan 34 380 pakolaista. Ruotsista turvapaikkaa haki 31 901 henkilöä pelkästään viime vuonna.
Suomen pakolaislainsäädäntö ei suurestikaan eroa Ruotsin vastaavasta, ja joissakin tapauksissa Suomesta voi jopa olla helpompi saada oleskelulupa. Syynä Suomen vastaanottamien pakolaisten pieneen määrään on ennen kaikkea se, että harvat pyrkivät Suomeen, sanoo Sanna Rummakko.
– Maahanmuuttajista ja pakolaisista tuli ajankohtainen asia kun turvapaikanhakijoiden määrä nousi väliaikaisesti 1 500 henkilösta vuodessa 6 000:een vuonna 2009. Muutos ei johtunut Suomestaa, vaan maailmantilanteesta, mutta yhtäkkiä monet alkoivat vaatia tiukempia säännöksiä.
Viime vuonna turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa laski 4.000:een, mutta kysymys ei ole kadonnut poliittisesta keskustelusta. Perussuomalaiset ja muut maahanmuuttokriittiset poliitikot vaativat ennen kaikkea, että perheenyhdistämissääntöjä tiukennetaan.
– Vaatimus on kummallinen, sillä säännökset ovat jo hyvin tiukat. Vain lähiomaiset voivat saada oleskeluluvan. Mutta vanhoissakin puolueissa on poliitikkoja, jotka levittävät kummallisia väitteitä siitä, että kokonaisia sukukuntia tuodaan tänne, ja se tuntuu menevän perille, kukaan ei ota selvää siitä pitävätkö väitteet paikkansa.

Suomessa on vain henkilöääniä

Suomen eduskuntavaalit on puhdas henkilövaali. Toisin kuin Ruotsissa, uurnaan ei panna puolueen koko listaa. Listojen sijaan äänestäjä saa käteensä tyhjän paperin jossa olevaan renkaaseen oman ehdokkaan numero kirjoitetaan. Äänestyspaikalla on lista kaikista ehdokkaista, puolueittain. Ehdokkaiden yhteenlaskettu äänimäärä määrää puolueen saamien paikkojen luvun. Puolue päättää, ketä listoille otetaan, mutta ei sitä, ketkä menevät ensimmiäsinä läpi – se riippuu äänestäjistä.
Henkilövaali on johtanut siihen, että Suomen eduskuntaan on valittu monia tunnettuja urheilutähtiä, kauneuskuningattaria, kirjailijoita ja toimittajia. Järjestelmä johtaa myös siihen, että samankin puolueen tähtiehdokkaat joskus kampanjoivat aivan eri iskulausein saadakseen enemmän huomiota ja julkisuutta.

Eurokriisi auttaa Perussuomalaisia

Maahanmuuttajat jotka saavat toimeentulotukea on pakkosiirrettävä maaseudulle, jossa asunnot ovat halvempia. Verovaroilla on tuettava vain taidetta, joka vahvistaa suomalaista kansallista identiteettiä. Ruotsin, toisen kansalliskielen pakollinen opetus on lopetettava suomenkielisissä kouluissa. Näin puolue kirjoittaa vaaliohjelmassaan.
Vaalikampanjan loppusuoralla Portugalin kriisistä on kuitenkin tullut kysymyksistä tärkein. Kriisin ajoitus oli hyvin sopiva Perussuomalaisille, sillä puolue vastustaa uusia tukipaketteja euromaille, jotka eivät ole pitäneet talouttaan kurissa.

Hieman tiivistetty ruotsinkielinen versio ilmestyi Sydsvenskan-lehdessä 2011-04-13

Lisää kuvia Helsingin-matkalta

3 kommentarer till “Aidot suomalaiset myötätuulessa

  1. Tre bona: donas klaran kaj larĝan bildon pri la situacio en Finnlando rilate al la elektokampanjo kaj ties esencaj temoj kiel enmigrado kaj ”tvångsvenska”.
    Tvoja statja mne ochen nravilas’. Spasibo!

  2. ”Jussi Halla-aho on tunnettu blogikirjoituksestaan, jossa hän totesi että naispuolisten monikulttuurin kannattajien sopisi tulla ulkomaalaisten miesten raiskaamiksi.”
    Ei ole sanonut noin. Luitko blogitekstin?

    • Toki luin tekstin, vaikka alkuperäistä (jossa sopivaksi maahanmuuttajajengin raiskauksen uhriksi nimettiin vihreiden kansanedustaja Rosa Meriläinen ja muitakin tunnettuja naispoliitikkoja) ei enää esillä olekaan, muualla kuin Wikiquote-sivustolla.

      Ei ole asiavirhe, vaan ihan asiallinen yhden lauseen yhteenveto. Koko asian tiimoilta käytyä keskustelua en voinut tässä yhteydessä ruotsalaiselle yleisölle ruveta selvittämään, ja Suomessahan tästä on kai jo taitettu peistä ihan tarpeeksi.

Kommentarerna är stängda.