Landskronan neliskulmainen pyörä

Landskronassa on taas ruvettu keksimään neliskulmaista pyörää, vaikka tieteelliset tutkimukset ovat jo moneen kertaan osoittaneet, että pyöreä pyörä pyörii paljon paremmin. Eli siellä on taas kerran kouluviranomaisten päähän pälkähtänyt, että kielletäänpä lapsia puhumasta muita kieliä niin oppivat ainakin ruotsia.

Eikös tämän asian pitänyt jo olla monta kertaa käsitelty? No, kai se pitää paikkansa, että kaikki uusi on vain hyvin unohdettua vanhaa. Ja onhan tänne Skooneen sentään aika pitkä matka Tornionlaaksosta, jossa suomen kielen eli meänkielen puhuminen kouluissa oli kielletty ainakin 50-luvun lopulle, paikoin kai pitkälle 60-luvun puolellekin.

Ruosulistalla Tornionlaakson kasvatti Birger Winsa kertoo, miten fröökynä koulussa hänen lapsuudessaan sanoi että “I Sverige talar vi svenska”. Pojille ei tullut mieleen kysellä, miksi koko kylällä sitten eivät juuri muut kuin opettaja puhu ruotsia. Ja koulun pihalla oli hiljaista kun opettajat vahtivat ettei väärää kieltä puhuttu, jotkut sentään uskalsivat kuiskutella niin etteivät aikuiset kuulleet.

Tällä politiikalla on meänkieli ajettu siihen jamaan että Vittulanjängän tunnetuin poika Mikael Niemikään ei uskalla puhua lapselleen äidinkieltään muualla kuin saunan lauteilla. Sitten onkin hyvä säätää lakeja kansallisista vähemmistökielistä ja pitää kauniita juhlapuheita.

Mutta Landskronassa ei ole vielä päästy juhlapuheisiin saakka. Muut kielet kieltävä pykälä oli Kustaa Adolfin, tai anteeksi Gustaf Adolfin yläasteen järjestyssäännöissä ollut pitkään, mutta ei sitä kukaan muistanut. Niinkuin ei juuri muitakaan järjestyssääntöjen pykäliä. Villit oppilaat juoksentelivat koulun käytävillä, soittivat musiikia kovalla, ammuskelivat raketteja sisätiloissa ja pahimmassa tapauksessa ehkä vielä supattivat toisilleen vieraalla kielellä vaikka että “ootsä mun kaa”.

Asiat menivät niin pitkälle että koulun siivooja oli saada sydänkohtauksen ja ajettiin ambulanssilla sairaalaan, kun joku oppilas oli ohi kulkiessaan sattunut päästämään albaniankielisen sanan suustaan… ei kun se taisikin olla ilotulitusraketti joka lensi käytävällä ja oli osua siivoojan. Jotain räjähtävän vaarallista joka tapauksessa.

[tehoste: räjähdys ja piipaa]

Työsuojeluvaltuutettu pisti koulun kiinni, ja kun koulu sitten muutaman päivän päästä taas avattiin, koulun johto oli tullut radikaaliin johtopäätökseen: tästä lähtien järjestyssääntöjä on noudatettava. Ilotulitusrakettien ampumista koulun käytävilla järjestyssääntö ei tosin erityisesti kiellä, joten se ehkä on yhä sallittua?

Mutta muiden kielten kuin ruotsin puhuminen siis päätettiin kieltää, myös ruokatunnilla, välitunnilla ja ylipäätään milloin vain kouluaikana. Ja kun se kerran oli kiellettyä niin piti myös keksiä miksi se oli kiellettyä. Pienen miettimisen jälkeen keksittiinkin. Vieraan kielen kuulemisesta kun saattaa kuulemma loukkaantua, kun ei ymmärrä mitä toiset puhuvat. Niinpä tietysti. Eikös olisi parasta jos sitten kiellettäisiin vieraiden kielten puhuminen kaikilla julkisilla paikoilla? Ja varmuuden vuoksi kotonakin, jokuhan voi kuulla kadulle jos ikkuna on auki, ja ottaa nokkiinsa.

Tämä nyt tietysti oli harvinaisen tyhmä perustelu, mutta ainahan niitä syitä ikävien asioiden kieltämiseen löytyy. Ei siihen sen kummempaa perustetta tarvita kuin että “I Sverige talar vi svenska”. Tai “maassa maan tavalla”. Mutta ihan hakoteillä ollaan, kun väitetään että lapsia pitää kieltää puhumasta äidinkieltään että oppisivat ruotsia, niin kuin kansanpuolueen väki Malmössä väittää.

Senhän ovat kielentutkijat jo todenneet vaikka kuinka monta kertaa, että lapsen päähän sopii vaivatta useampiakin kieliä. Samaa mieltä ovat kai ruotsalaisetkin silloin kun heidän omista lapsistaan on kysymys, vai miten muuten voisi selittää englanninkielisten vapaakoulujen kasvavan suosion.

Tietysti ruotsia on hyvä osata jos kerran Ruotsissa asuu, mutta onko joku väittänytkään muuta? Suomenkielisten lasten ongelmana tuntuu muuten nykyisin enemmän olevan se, etteivät he osaa suomea, mutta sekös Ruotsin viranomaisia huolettaisi. Oikein lakipykälin on määrätty, että suomalaisissakin vapaakouluissa vähintään puolen opetuksesta on oltava ruotsiksi.

Landskronassa tuoreita maahanmuuttajia on harvinaisen paljon, ja monet lapset osaavat varmasti ruotsia huonommin kuin arabiaa tai albaniaa. Mutta ei lasten ruotsintaito kielipoliiseja palkkaamalla parane. Ruotsinkieliset koulukaverit voisivat olla eduksi, vaan kun hallittu rakennemuutos pisti Landskronan telakat ja tehtaat kiinni ja tyhjensi vuokra-asunnot. Asunnot sitten täytettiin niillä, joilla ei ollut varaa nirsoilla, eli muualta tulleilla. Saisiko lyhytnäköisen politiikan seurakset korjattua koulun järjestyssääntöjä rukkaamalla? Tai irtipoikki menneen jalan kiinni laastarilla?


Sisuradio 2007-02-04

Lisäys 2007-08-27: No nyt yritetään sitten taas Tornionlaaksossakin.

Av Kalle Kniivilä

Mest om Ryssland.