Turkin lumi suomeksi ja ruotsiksi

Se on sitten Nobel-päivä. Viimeinkin, eli äntligen, niin kuin Ruotsissa on tapana sanoa. Kerrankin on se sana paikallaan, kun puhutaan kirjallisuuden Nobel-palkinnosta. Sattui nimittäin sellainen kirjailija, jolta minäkin olen lukenut edes yhden kirjan, ja vielä aika äskettäin. Orhan Pamuk siis. Pamukin romaani Lumi ilmestyi suomeksi jo toissa vuonna, ja sain päähäni tilata sen kirjastosta kun olin lukenut Suomen Kuvalehdestä EU:n laajentumiskomissaari Olli Rehnin valtiovierailunomaisesta visiitistä Orhan Pamukin luona Istanbulissa.

Lumi on hieno kirja, ja kaikkein kummallisinta on se, että se tuntuu aivan suomalaisen kirjoittamalta. Se on aikamoinen ihme, mutta suomentaja Tuula Kojo onkin kääntänyt Pamukin kirjoja suoraan turkista jo kolmetoista vuotta. Lumea kääntäessään hän matkusti varta vasten Karsin kauniiseen, köyhään ja surulliseen kaupunkiin Itä-Turkkiin, kaupunkiin johon Orhan Pamuk oli romaaninsa sijoittanut.

Tuula Kojon matkasta Karsiin tuli yhtä absurdi kuin Pamukin romaanin unenomaiset tapahtumat. Hänet otettiin ystävällisesti vastaan, ja paikallislehti teki hänestä jutunkin. Kojo esiteltiin siinä jostakin syystä vaalitarkkailijana, ja ikivanhan kirjapainon latojapojat pistivät lyijykirjasimet väärään järjestykseen Kojon nimeä tavatessaan.

Lumen ja Pamukin seuraavan kirjan Istanbulin käännöksistä Tuula Kojo sai Suomessa kääntäjien valtionpalkinnon. Ruotsissa Pamukilla ei ole mennyt yhtä hyvin, vaikka Nobelin palkinto lopulta tulikin. Lumi on käännetty ruotsiksi kiertotietä, englanninkielisestä käännöksestä. Vaimo yritti ruotsalaista käännöstä lukea, mutta antoi lopulta periksi. Kapulakieli josta englanninkieliset puheenparret paistoivat läpi ei jaksanut innostaa.

Niin että kyllä sillä on väliä millä kielellä kirjan lukee, vaikka hyväkään käännös ei tietysti tee huonosta kirjasta hyvää, tai sitten se ei mikään käännös olekaan. Itse minä yritän mahdollisuuksien mukaan lukea kirjoja alkukielellä, vaikka silloin tällöin tuleekin pukin kontista suomesta ruotsiksi, ruotsista suomeksi tai englannista jommallekummalle käännettyjä kirjoja. Ja kun en alkukieltä osaa niin luen tietysti mieluiten suomalaisen käännöksen, varsinkin jos se on suoraan eikä kiertoteitä tehty.

Mutta mistä niitä suomalaisia kirjoja sitten saa? No, kirjastosta tietenkin, kaukolainana voi tilata vaikka Suomesta asti, ongelmana on vain se että ensin pitää tietää mitä haluaa. Se onkin kimurantimpi juttu. Onneksi meille tulee Suomen Kuvalehti, sen saan aina vanhemmilta joululahjaksi, ja siitä saa tietää muutkin tärkeät Suomen asiat, jotka muuten tahtovat jäädä huomaamatta.

Tässä muutama päivä sitten kolahti laatikkoon lehti jossa luki että Juice on kuollut. Eipä ollut aavistustakaan, vaikka siitä oli pitkästi toista viikkoa, niin kaukana se Suomi näyttää olevan. Aina vain kauempana, Kuvalehtikin viipyy nykyisin matkalla pari-kolme päivää kauemmin kuin 80-luvun lopulla. Ja sivulauseesta toisessa jutussa kävi ilmi, että Reko Lundán on kuollut, hänkin vielä, ja jo lokakuussa. Yhden Lundánin kirjan ostin pokkarina viimeksi Suomessa käydessäni ja luin parissa päivässä, se oli vetävää tekstiä.

Suomesta niitä kirjoja tietysti aina tarttuu mukaan, mutta eipä siellä juuri tule käytyä. Yhteen suomalaiseen kirjakerhoon, joka lupasi vain hyviä kirjoja, yritin liittyä, mutta eivät huolineet. Asun kuulemma ulkomailla. Toiseen kirjakerhoon kelpasin, mutta siellä ovat kuukauden kirjat enimmäkseen huonoja, ruotsista tai englannista käännettyjä, tai pahimmassa tapauksessa sekä että. No, lasten kirjoja sieltä tulee silloin tällöin tilattua.

Tukholman Suomalaisella kirjakaupallakin on oma kirjakerhonsa, mutta ei sieltä ole vähään aikaan mitään kuulunut. Päätin pirauttaa, ja sain kuulla, että on ollut ensin tietokoneongelmia ja nyt joulukiireitä. Joskus uuden vuoden jälkeen ehkä saattaisi taas olla kirjoja tarjolla. No, ihan yksin en sentään kirjatoiveideni kanssa ole, jäseniä tässä ruotsinsuomalaisessa lukuseurassa on kuulemma kaksi ja puoli sataa. Mutta kai sinne vielä sekaan sopii.

Sisuradio 10.12.2006

PS: Myöhemmin olen todennut, että suomalaiset kirjat saa nopeimmin ja halvimmin postilaatikkoonsa täältä. Valikoima on sama kuin samalla puulaakilla Suomessa, mutta Ruotsiin kirjat on tilattava ruotsalaisesta nettikaupasta. Etsiä voi tietysti ensin suomalaiselta sivustolta, jossa suomalaiset kirjat ovat paremmin esillä.

Av Kalle Kniivilä

Mest om Ryssland.