i Suomeksi

Slaavit kolmiliittoon – NL lakkautettiin

Tämä juttu ilmestyi Kansan Uutisissa tiistaina 10.12.1991. Sopimys Itsenäisten Valtioiden Yhteisön IVY:n perustamisesta oli allekirjoitettu kaksi päivää aikaisemmin, sunnuntaina 8.12. Maanantaisin Kansan Uutiset ei ilmestynyt. IVY:n suomenkielisestä nimestä ei tuolloin vielä ollut tietoa, ja alkuvaiheissa tuntui siltä, että IVY:llä voisi olla muutakin merkitystä kuin se, että sen perustaminen merkitsi Neuvostoliiton muodollista lakkauttamista.

KU-KALLE KNIIVILÄ
MOSKOVA
Entisen Neuvostoliiton kolmen slaavilaisen tasavallan – Venäjän, Ukrainan ja Valko-Venäjän – johtajat solmivat myöhään sunnuntaina yhteistyösopimuksen, jonka alkuriveillä ne kiertelemättä julistavat, että entistä Neuvostoliittoa ei enää ole olemassa. Samalla tasavaltojen johtajat julistavat, että kaikkien Neuvostoliiton valtaelinten toiminta niiden alueella lakkaa sopimuksen allekirjoitushetkestä alkaen.

Valko-Venäjän länsirajalla sijaitsevassa Brestin kaupungissa käydyissä koko viikonlopun kestäneissä neuvotteluissa Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Ukrainan presidenti Leonid Kravtshuk ja Valko-Venäjän johtaja Stanislav Shushkevitsh pääsivät myös yhteisymmärrykseen siitä, että tasavaltojen alueelle sijoitetut ydinaseet on säilytettävä yhtenäisen komentojärjestelmän alaisuudessa. Kolme slaavilaista tasavaltaa pyrkivät samalla säilyttämään ”yhteisen strategisen alueen”, joka tulee olemaan ”yhdistetyn” mutta ei yhtenäisen komentojärjestelmän alaisuudessa.

Pidemmällä aikavälillä kolmiliiton jäsenet, siis myös Venäjä, ilmoittavat pyrkivänsä luopumaan ydinaseista ja tähtäävät kansainvälisessä kontrollissa suoritettavaan täydelliseen aseistariisuntaan. Sopimuksen allekirjoittajat lupaavat myös kunnioittaa toistensa alueellista koskemattomuutta ja nykyisiä rajoja. Samalla rajat luvataan pitää avoimina.

Minsk ”pääkaupungiksi”

Kolmiliiton yhteiseen päätäntävaltaan sopimus ”Riippumattomien valtioiden kansainyhteisöstä” antaa ulkopoliittisen toiminnan koordinoinnin, yhteisen talousalueen muodostamisen ja kehittämisen, tulli- ja siirtolaispolitiikan, liikenne- ja tietoliikenneyhteyksien kehittämisen, ympäristönsuojelun sekä taistelun järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan.

Uuden kolmiliiton keskuspaikaksi on valittu kolmesta tasavallasta pienimmän – Valko-Venäjän – pääkaupunki Minsk, josta tulee yhteisön tarkemmin määrittelemättömien ”koordinointielinten” virallinen sijaintipaikka. Minkäänlaisia hallintoelimiä, jotka voisivat tehdä yhteisiä päätöksiä, ei sopimuksessa ole mainittu.

Minskin valinta kolmiliiton muodolliseksi pääpaikaksi on epäilemättä yritys välttää Venäjän ja Ukrainan välistä köydenvetoa, ja muunlainen ratkaisu olisi tuskin edes ollut mahdollinen. Samalla Minskin valinta korostaa entiseen Neuvostoliittoon tehtävän pesäeron lopullisuutta, joskaan siitä, mikä merkitys uuden valtioliiton yhteisillä elimillä tulee olemaan, ei vielä ole mitään tietoa.

Kolmen slaavilaisen tasavallan allekirjoittaman yhteistyösopimuksen luvataan olevan avoin kaikille valtioille, jotka ovat kiinnostuneita sen allekirjoittamisesta. Ennen kaikkea Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ilmeisesti toivoisivat seuraansa entisen Neuvostoliiton pinta-alaltaan toiseksi suurinta tasavaltaa, Kazahstania. Kazahstan on kolmiliiton jäsenten lisäksi ainoa entinen neuvostotasavalta, jonka alueella on ydinaseita.

Baltian maiden liittymistä perustettuun yhteisöön kolmiliitto uskaltaa tuskin vakavissaan toivoa, mutta sinnekin päin ovi on jätetty avoimeksi ilmoittamalla, että sopimuksen voivat allekirjoittaa myös entiseen Neuvostoliittoon kuulumattomat valtiot.

Talousuudistus koordinoidaan

Lähes yhtä tärkeältä kuin sopimus slaavilaisesta kansainyhteisöstä vaikuttaa samanaikaisesti allekirjoitettu kolmen slaavilaisen tasavallan hallitusten julistus kolmiliiton talouspolitiikan koordinoinnista.

Ukrainan pääministerin Vitold Fokinin, Valko-Venäjän pääministerin Vjatsheslav Kebitshin sekä Venäjän ensimmäisen varapääministerin Gennadi Burbulisin allekirjoittamassa julistuksessa tasavallat lupaavat koordinoida talousuudistuksensa ja pidättäytyä toisille yhteisöön kuuluville tasavalloille taloudellista haittaa aiheuttavista toimista. Hallitukset lupaavat myös kymmenen päivän kuluessa tehdä päätöksen siitä, miten ja missä mittakaavassa ne aikovat rahoittaa puolustusvoimia, jotka kaikesta päätellen ainakin ensi alkuun säilyvät yhtenäisinä ja tasavaltojen yhteisessä komennossa.

Tähän asti Venäjän suunnittelemien talousuudistusten nopea aikataulu on aiheuttanut närää Ukrainassa, jossa on pelätty hintojen vapauttamisen johtavan siihen, että kaikki tasavallan tuottamat hyödykkeet katoavat Venäjän markkinoille. Venäjä puolestaan on aikaisemmin uhannut siirtyä Ukrainan kanssa käymässään kaupassa vapaasti vaihdettavaan valuuttaan ja maailmanmarkkinahintoihin, ellei Ukraina allekirjoita pitkään tekeillä ollutta liittosopimusta ja luovu suunnitelmistaan ottaa käyttöön oma valuutta.

Nyt liittosopimus on haudatu lopullisesti, ja tasavallat lupaavat rakentaa taloussuhteensa olemassa olevan rahayksikön, ruplan, pohjalle. Kansallisten valuuttojen käyttöönotosta on erikseen sovittava, ja se on suoritettava tavalla, joka ei aiheuta taloudellista haittaa muille osapuolille. Ennen kaikkea tämä tarkoittanee, että Ukrainan on luovutettava hallussaan olevat käteisruplat Venäjän valtionpankille, mikäli se ottaa käyttöön oman valuutan. Muussa tapauksessa katteettomien seteleiden syytäminen Venäjän markkinoille kiihdyttäisi inflaatiota ja pakottaisi mahdollisesti myös Venäjän ottamaan käyttöön oman valuutan.

Tasavallat lupaavat myös sovittaa yhteen hintojen vapauttamisen alueillaan ja sopia yhteisvoimin tasavaltojen budjettivajeen pienentämisestä. Myös uusi arvonlisävero aiotaan pitää yhtä suurena kaikissa tasavalloissa. Viime viikon lopulla Venäjä päätti ottaa käyttöön uuden 28 prosentin arvonlisäveron, joka korvaa entisen viiden prosentin ”presidentinveron” sekä tavarakohtaisen, huimasti vaihtelevan liikevaihtoveron, jonka avulla hintojenmuodostusta aikaisemmin säädeltiin.