i Suomeksi

Kun armeija tuli Bakuun

Tämä on toinen Kansan Uutisissa julkaistu juttuni Bakusta, ja selvästi parempi kuin ensimmäinen. Tietysti tapahtumiakin oli enemmän raportoitavaksi. Kronologia vähän heittää muutamassa kohdassa, mutta olen ainakin itse kulkenut kaupungilla, jutussa on paljon puhuvia yksityiskohtia ja joku lähdekin mainitaan. Lauantaiyön laukaustenvaihtoon 20.1.1990 heräsin tuttavani luona kerrostalossa Bakun laitamilla. Valojuovaluoteja lenteli kattojen yllä, ja ensin kurkimme ikkunoista mutta tulimme sitten siihen tulokseen että on paras pysytellä kauempana. Päivällä sitten Suomesta ja Ruotsista soiteltiin ja kyseltiin että olenko vielä hengissä. Ruotsin radiouutiset haastattelivat minua, ja Suomen televisiostakin soiteltiin, mutta käskin etteivät soittele enempää etteivät tuttavani joudu vaikeuksiin. Virallisesti kaupungissa ei ollut lehtimiehiä ollenkaan, pääsy kaupunkiin oli heiltä suljettu kun levottomuudet alkoivat. Mutta minähän olikin venäjänopiskelija. Kansan Uutisten jutun sanelin muistaakseni taas Bakun keskuslennättimestä 25. syntymäpäivänäni maanantaina. Syntymäpäivää emme maanantaina juhlineet, kun Azerbaidzhanissa oli maansuru, synttäreitä siirrettiin muutamalla päivällä. Myöhemmin keväällä KGB:n agentti kävikin sitten soittelemassa tuttavieni ovikelloa ja kyseli minusta, mutta mihinkään sen kummempiin vaikeuksiin he eivät joutuneet.

Baku, KU
Maanantaina tilanne Bakussa on rauhoittunut, mutta lauantaiyön tapahtumia ei unohdeta vuosiin. Koko kaupunki on lakossa ja lakon odotetaan jatkuvan ainakin tämän viikon.

Puolelta päivin alkaneet uhrien hautajaiset jatkuivat useita tunteja ja osanottajia oli kymmeniä, ehkä satoja tuhansia. Sotilaita ei näkynyt lähimailla.

Vainajat vietiin juhlakulkueessa kaupungin keskustasta vuorenrinteellä sijaitsevaan puistoon haudattavaksi. Haudattavia oli noin 40.

Samaan aikaan koolla olleen tasavallan korkeimman neuvoston kerrotaan päättäneen Neuvostoliitosta eroamisesta. Neuvoston tunnetuin jäsen Bahtiar Bahabzade kutsui sen koolle sunnuntai-illaksi. Kaikesta päätellen neuvosto myös kokoontui, mutta kokouksen kulusta ei ole virallisissa tiedotusvälineissä kerrottu.

Kansanrintaman taktinen virhe

Lauantain tapahtumat johtuivat ilmeisesti suurelta osin kansanrintaman taktisesta virheestä. Poikkeustilan julistaminen pyrittiin estämään motittamalla armeija kasarmeihinsa, mikä armeijan kannalta katsottuna luonnollisesti oli provokaatio.

Maanantaiaamuna radiossa luettiin Azerbaidzhanin kommunistisen puolueen vetoomus, jossa kaupunkilaisia kehotettiin rauhallisuuteen. Luottamus puolueeseen on kuitenkin hävinnyt olemattomiin. Linja-autovarikon puolueosaston puheenjohtaja kartoo, että lähes kaikki jäsenet ovat ilmoittaneet eroavansa.

Perjantaina tunnelmat kaupungilla olivat jännittyneet, mutta kansanrintama oli voimansa tunnossa. Julkisen liikenteen lakosta huolimatta kaupungilla oli paljon väkeä. Kansanrintama julkaisi jo useita päiviä aikaisemmin vaatimuksen tasavallan korkeimman neuvoston koollekutsumisesta ja tasavallan johdon vaihtamisesta 20. päivään eli lauantaihin mennessä.

Viimeinen pisara armeijalle oli kuitenkin ilmeisesti tv-keskuksen piiritys. Kansanrintama piiritti Bakun tv-keskuksen perjantaina iltapäivällä. Ei ole selvää, saiko kansanrintama missään vaiheessa keskusta haltuunsa, mutta kello 16:n jälkeen Moskovan ohjelmat katosivat kuvaruudusta ja niiden tilalla alettiin näyttää testikuvaa. Noin kello 20 myös Bakun ohjelma katosi. Myöhemmin kävi ilmi, että tv-keskuksen muuntaja oli räjäytetty. Vielä ei ole selvillä, kuka muuntajan räjäytti. Korjaukset jatkuivat yhä sunnuntai-iltana.

Armeija ulos kasarmeistaan

Armeijan joukot murtautuivat ulos kasarmeistaan puolen yön jälkeen lauantain vastaisena yönä. Tiesulut murskattiin tankein. Silminnäkijöiden mukaan tankkeja heiteltiin kivilä ja mädillä tomaateilla. Ns. Bakun puolustuskomitealla ei todennäköisesti ollut käytettävissään konetuliaseita tai raskaampaa aseistusta. Käsituliaseitakin oli ilmeisesti varsin vähän.

Tästä huolimatta laukaustenvaihto jatkui pitkälle aamuyön puolelle. Kaduilta kuului konetuliaseiden sarjoja ja yksittäisiä laukauksia. Armeija käytti valoraketteja sekä valojuovaluoteja, joita näkyi silloin tällöin korkealla kattojen yläpuolella. Laukauksien välillä kuului kovaa vauhtia ajavien autojen äänimerkkejä. kansanrintama oli kehottanut herättämään kaupungin. Ilmeisesti toivottiin bakulaisten lähtevän kaduille.

Lauantaiaamuna tilanne oli jo suurimmaksi osaksi armeijan käsissä. Ihmiset uskaltautuivat kaduille heti aamukahdeksalta. Monissa tienristeyksissä seisoi pari panssaroitua joukkojenkuljetusvaunua. Iltapäivällä kaupungilla oli paljon väkeä, vaikka joukkoliikenne metroa lukuunottamatta jatkoi lakkoaan.

Kansanrintaman päämaja tuhottu?

Tasavallan ministerineuvoston rakennusta ympäröi täydessä taisteluvarustuksessa olevien sotilaiden joukko, jotka kantavat mellakkakilipiä, kumipamppuja, mutta myös konepistooleita. Muuten sotilaita on näkyvissä varsin vähän. Joitakin autoja pysäytetään tavaratilan tarkastusta varten. Väkijoukkoja kerääntyy kadunkulmiin puhumaan yön tapahtumista ilman että sotilaat mitenkään puuttuvat asiaan.

Kerrotaan, että kansanrintaman päämaja on tuhottu. Keskustassa sijaitseva aluetoimisto kuitenkin on toiminnassa. Oven edessä riippuu musta surulippu Azerbaidzhanin tasavallan sinpunavihreän lipun asemesta. Toimiston oveen on kiinnitetty azerinkielinen vetoomus, jossa pyydetään kaupunkilaisia luovuttamaan verta. Kansanrintaman aktivistit jakelevat ohikulkijoille surunauhoja. Mustia surunauhoja näkyy kaikkialla auton antenneissa, lyhtypylväissä ja lähes joka parvekkeelta riippuu surulippu.

Vaikka tilanne on päällisin puolin rauhallinen, vielä kello 15 aikaan lauantaina kuului tiivistä ammuntaa keskustan läheltä. Ohikulkija kertoo, että ammuntaa on jatkunut aamuyöstä asti. Hämmentyneen näköinen vanha nainen kulkee keskustan kadulla ja hokee venäjäksi ”bakulaisiahan me olemme kaikki ja bakulaisina pysymme”.

Laukaustenvaihto alkaa

Muutamaa leipäkauppaa lukuunottamatta kaikki kaupat ovat kiinni. Tupaten täydessä metrossa ei peritä maksua. Televisio ei luonnollisestikaan toimi. Radiossa luetaan kaupungin sotilaskomentajan tiedonantoja ja soitetaan surumusiikkia. Kello seitsemän jälkeen tasavallan korkeimman neuvoston puheenjohtaja Elmira Kafanova lukee julistuksen, jonka mukaan tasavallan johto ei ole vastuussa joukkojen tuomisesta kaupunkiin. Presidentti sanoo, ettei Azerbaidzhanin kansa koskaan anna tapahtunutta anteeksi.

Heti julistuksen lukemisen jälkeen alkaa laukaustenvaihto. Kerrotaan että yhteen kaupungin varuskunnista on linnoittautunut Bakun sotilaskorkeakoulun oppikoulujen oppilaita sekä azerbaidzhanilaisia varusmiehiä.

Lauantain ja sunnuntain välinen yö on rauhallinen, mutta sunnuntaina kuului vielä ajoittain laukaustenvaihtoa. Tilanne on kuitenkin jo selvästi rauhoittunut. Seinillä olevat luodinjäljet on merkitty liidulla, mutta elämä jatkuu. Muutamat teehuoneet ovat jo avanneet ovensa ja torikauppa käy.

Maanantaisten huhujen mukaan kansanrintama on kielletty ja väitetään myös että kansanrintaman jäseniä olisi teloitettu ilman oikeudenkäyntiä, mutta ehkä näihin huhuihin ei ole uskomista.

Kalle Kniivilä
Kansan Uutiset 1990-01-23